Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Tiivistelmä

Tutkimus tuottaa tietoa julkisen sektorin kokeilutoiminnasta ja organisaatioiden älykkyydestä, erityisesti kuntien näkökulmasta.

Tavoitteena on selvittää, miten kokeilutoiminnalla voidaan vahvistaa kuntaorganisaatioiden älykkäitä kokonaisratkaisuja ja miten kuntaorganisaatioissa kyetään ajattelu- ja toimintatapojen muutoksiin. Lisäksi testataan mallia älykkäästä julkisesta organisaatiosta.

Kokeilutoiminta on tärkeä näkökohta pohdittaessa julkishallinnon uudistumista, henkilöstön työviihtyvyyttä ja asiakaslähtöisiä palveluita. Kokeilutoiminta tarkoittaa tässä uusien toimintakäytäntöjen toteuttamista ja testaamista. Älykäs kokonaisratkaisu tarkoittaa toiminnalliseen ja kehittämiseen liittyvää kokonaisuutta, jossa hyödynnetään yhtäältä palveluja käyttävien asiakkaiden ja henkilöstön osaaminen, ja toisaalta vahvistetaan näiden molempien hyödyntämistä toiminnassa, kehittämisessä ja uusien ratkaisujen tuottamisessa. Älykkäissä kokonaisratkaisuissa kiteytyy julkisen sektorin kyky jatkuvaan uusiutumiseen, muutosten ennakoimiseen ja oppimiseen.

Tutkimuksen menetelmänä on vertaileva tapaustutkimus.

Pilottikunnat ovat Hattula, Hollolla, Hämeenlinna, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Rovaniemi ja Salo, jotka ovat sitoutuneet tutkimuksen toteuttamiseen. Suomen Kuntaliitto osallistuu hankkeeseen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun (JKK) yhteistyökumppanina.

Tutkimustulokset valmistuvat vuoden 2016 alussa. Lisäksi tuloksista raportoidaan tutkimuksen edetessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Petri Virtanen

Tiedote

Edelläkävijä uskaltaa ottaa riskin

Tampereen yliopiston tutkijaryhmä havaitsi, että kunnissa järjestelmällinen kehittäminen onnistuu järkevällä riskinotolla. Uudenlaista ajattelua tarvitaan niin ideointiin kuin kumppanien valintaan ja rahoituksen etsintään.

Tampereen yliopisto toteutti tapaustutkimuksen Työsuojelurahaston, kahdeksan suomalaisen kunnan – Hattula, Hollola, Hämeenlinna, Kuusamo, Pudasjärvi, Raahe, Rovaniemi ja Salo – sekä Suomen Kuntaliiton kanssa. Nämä osallistujat myös rahoittivat tutkimuksen.

Kehittämisen edelläkävijäkunnat uudistavat toimintaansa riippumatta taloudellisista suhdanteista. Edelläkävijöitä yhdistää pitkäjänteinen sitoutuminen toimintamallien uudistamiseen tavalla, joka ottaa huomioon poliitikko- ja virkamiespäättäjät, sidosryhmät, asiakkaat sekä henkilöstön. Epäonnistumisia ei pelätä, sillä niissä piilee oppimisen mahdollisuus.

Julkishallinnolta kysytään ratkaisuja

Julkinen sektori kohtaa yhä merkittävämpiä talous- ja kehittämispulmia, joten julkishallinnolta vaaditaan ratkaisuja. Tampereen yliopiston tutkijaryhmä haluaa, että kunnissa löydettäisiin vaihtoehtoja nykyiselle rakenteiden uudistamiselle. Tutkijoita miellyttävät kokeilut eli aiemmasta poikkeavat toimintatavat.

Tamperelaistutkijat kysyvät, miten kokeilutoiminta vahvistaisi kuntaorganisaation älykkyyttä ja miten kuntaorganisaatioissa kyetään ajattelu- ja toimintatapojen muutoksiin. Entä mitä esteitä kunnissa on kokeilutoiminnalle?

Tutkimuskyselyyn vastasi kevättalvella 2015 reilu kolmannes kyselyn saaneista eli 172 henkilöä. Kaikissa hankekunnissa järjestettiin kaksi työpajaa keväästä 2015 alkuvuoteen 2016. Työpajanäkemyksiä kunnan vahvuuksista ja parantamisalueista tarkasteltiin sisällönanalyysilla.

Johto luo kehittämisraamit

Kuntien kokeilu- ja kehittämistoiminnassa kuntaorganisaation avainhenkilöt ovat keskeisiä. Kehittäminen vaatii johdolta sitoutumista ja organisaatiolta kehittämismyönteisyyttä.

Kyselyvastauksista tutkijat päättelevät, että johtamisen onnistumisella on yhteys älykkääseen toimintatapaan ja yhteisölliseen kehittämiseen.

Ajattelu- ja toimintatapojen muutoksiin vaikuttaa ratkaisevasti johtaminen ja henkilöstön innostaminen, muutosten tunnistaminen sekä kyky hallita muutoksia.

Työntekijät kehittäjiksi

Tutkijat jokseenkin samastavat älykkään kehittämistoiminnan muutosjohtamiseen, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Tämä tarkoittaa etenkin henkilöstön kannustamista muutoksissa, sillä henkilöstö nähdään tärkeäksi muutosten toteuttajaksi.

Työntekijöihin luottaminen tuottaa tulosta. Jos työntekijät saadaan osallistettua kehittämiseen eli työntekijät näkisivät muutokset mahdollisuutena, tämä vahvistaa työyhteisöjen käsitystä tuloksellisuudesta. Osallistava kehittäminen kytkeytyy selvästi työtyytyväisyyden myönteiseen kehittymiseen.

Asiakaslähtöisyys on ytimessä

Älykäs kehittäminen perustuu tietoon ja asiakaslähtöisyyteen. Tutkijat tosin huomauttavat, että kunnissa asiakkaat näyttäytyvät yhä lähinnä kehittämisen kohteina eikä kumppaneina ja tietolähteinä. Myös sidosryhmien mukanaolo on edelleen pisteittäistä.

Tutkijat katsovat, että asiakas- ja asukaslähtöisyys on älykkään kehittämisen ydintä. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa asiakastarpeiden tunnistamista ja asiakkaiden mukaanottoa aktiivisina toimijoina kehittämiseen.

Kehittämisprosessit on hyvä nähdä avoimina oppimisympäristöinä, joihin otetaan ennakkoluulottomasti toimijoita mukaan. Kehittämiskohteesta riippuen toimijoita voivat olla esimerkiksi järjestöt, yritykset, kaupunkiosayhteisöt ja tutkimuslaitokset.
 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Kaisa Kurkela, Petri Virtanen, Jari Stenvall & Sanna Tuurnas. Älykäs kokeilu- ja kehittämistoiminta kunnissa.. Loppuraportti. 2016. Verkkojulkaisu. Helsinki: Kuntaliitto, Acta 263. ISBN 978-952-293-406-2 (nid.), ISBN 978-952-293-407-9 (pdf), ISSN 1237-8569 Avaa

Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti, www.kunnat.net/kirjakauppa Tilausnumero 509483. http://www.kunnat.net/kirjakauppa