Kustannustehokkuus ja vaikutukset työpaikkainterventioista, jotka vähentävät istumisaikaa toimistotyöntekijöiden keskuudessa Suomessa

Hanketiedot

Hankenumero
250612

Hakija
sanaz akhavan rad

Toteuttaja
sanaz akhavan rad

Lisätietoja
sanaz akhavan rad
sanaz.akhavan-rad@helsinki.fi

Toteutusaika
1.1.2026 - 30.6.2026

Työsuojelurahaston päätös
11.11.2025
15 000 euroa

Kokonaiskustannukset
15 000 euroa

Tulokset valmistuneet
12.6.2026

Tiivistelmä

Väitöskirjani tutkii ISKE-satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, jossa tavoitellaan toimistotyöntekijöiden pitkäaikaisen istumisen vähentämistä. Apurahakauden aikana viimeistelen loppuseurannan, analysoin tulokset terveyden, tuottavuuden, kustannusten ja sidosryhmävaikutusten osalta sekä viimeisen artikkelin ja väitöskirjan. Tulokset tuottavat näyttöä kustannusvaikuttavuudesta ja skaalaamisen edellytyksistä, tukien terveellisempää ja kestävämpää työelämää.

Hankkeen vastuuhenkilö

sanaz akhavan rad

Tiedote

Työperäinen istuminen, terveydenhuollon kustannukset ja työpaikkainterventiot toimistotyössä

12.6.2026

Tiivistelmä

Työperäinen istuminen on yleistynyt toimistotyössä ja sillä voi olla vaikutuksia terveyteen sekä terveydenhuollon kustannuksiin. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia työperäistä istumista, sen yhteyttä kustannuksiin sekä työpaikkainterventioiden vaikutuksia. Aineistona käytettiin kirjallisuuskatsausta, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistoa sekä satunnaistettua kontrolloitua interventiotutkimusta. Tulokset osoittivat, että työperäinen istuminen on yhteydessä korkeampiin terveydenhuollon kustannuksiin, mutta vapaa-ajan istumisella ei ollut vastaavaa yhteyttä. Digitaalinen interventio lisäsi istumisen katkaisuja, mutta ei vähentänyt kokonaisistumista. Tulokset tukevat tarvetta kehittää vaikuttavampia työpaikkainterventioita.

Lähtökohdat

Työperäinen istuminen on lisääntynyt toimistotyössä ja siihen liittyy terveys- ja talousvaikutuksia. Sen merkitystä kontekstisidonnaisesti ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta tunnetaan kuitenkin rajallisesti. Tutkimus perustui paikallaanolon tutkimukseen, käyttäytymisen muutosteorioihin ja terveydenhuollon taloudelliseen arviointiin. Tavoitteena oli tarkastella työperäistä istumista, sen kustannusvaikutuksia ja työpaikkainterventioiden vaikuttavuutta.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostui kolmesta osasta: kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineistosta sekä 12 kuukauden satunnaistetusta kontrolloidusta interventiotutkimuksesta. Kohorttiaineisto sisälsi itse raportoituja istumistietoja ja rekisteripohjaisia terveydenhuollon kustannuksia. Interventiotutkimuksessa kerättiin kiihtyvyysmittausdataa ja tietoa digitaalisen sovelluksen käytöstä.

Menetelmät

Tutkimus perustui monimenetelmälliseen asetelmaan, joka sisälsi integroivan kirjallisuuskatsauksen, kohorttitutkimuksen ja satunnaistetun kontrolloidun interventiotutkimuksen. Aineisto analysoitiin narratiivisesti ja tilastollisesti käyttäen kuvailevia analyyseja, regressiomalleja ja pitkittäisaineiston menetelmiä. Interventiossa mitattiin istumista kiihtyvyysmittareilla ja arvioitiin muutoksia ryhmien välillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimus osoitti, että työperäinen istuminen on yhteydessä korkeampiin terveydenhuollon kustannuksiin, kun taas vapaa-ajan istumisella ei ollut vastaavaa yhteyttä. Näyttö työpaikkainterventioiden taloudellisista vaikutuksista on vielä rajallista. Digitaalinen interventio lisäsi istumisen katkaisuja, mutta ei vähentänyt kokonaisistumista. Tulokset korostavat tarvetta kehittää vaikuttavampia työpaikkainterventioita.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa työperäisen istumisen yhteyksistä terveydenhuollon kustannuksiin ja työpaikkainterventioiden vaikuttavuudesta yhdistäen useita tutkimusasetelmia. Monimenetelmällinen lähestymistapa on tutkimuksen keskeinen uutuusarvo. Tuloksia voidaan hyödyntää työpaikoilla kehittämällä kohdennettuja ja monipuolisia interventioita istumisen vähentämiseksi sekä tukemalla työterveyden edistämistä.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa