Kutsumuksesta – prekariaattiin? Työssä koetun kutsumuksen ja prekaarityön hyvinvointivaikutukset hoitotyössä

Hanketiedot

Hankenumero
200197

Hakija
Marja Hult

Toteuttaja
Marja Hult

Lisätietoja
Marja Hult
marja.hult@iki.fi

Toteutusaika
1.8.2020 - 31.5.2021

Työsuojelurahaston päätös
8.6.2020
30 000 euroa

Kokonaiskustannukset
30 000 euroa

Tulokset valmistuneet
28.5.2021

Tiivistelmä

Prekaarityötä kuvaavat epävarmat ja heikkolaatuiset työsuhteet, joissa työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon ovat huonot. Prekaarityö on yleistynyt voimakkaasti ja prekaarityön on todettu heikentävän hyvinvointia. On tärkeää selvittää prekaarityössä olevien terveyttä ja työhyvinvointia edistäviä tekijöitä, joista yksi saattaa olla kutsumus työhön. Myös osa kutsumusammateissa toimivista, esimerkiksi hoitotyöntekijöistä, on joutunut prekaariin asemaan.

Kutsumuksen kokemisen yhteyttä prekaarityöhön ja terveyteen sekä työhyvinvointiin ei ole aiemmin selvitetty.

Tavoitteena on selvittää prekaarityön ja kutsumuksen kokemisen yhteyttä ja kartoittaa prekaarityön ja kutsumuksen esiintymistä hoitotyössä sekä arvioida niiden yhteyksiä terveyteen ja työhyvinvointiin.

Prekaarityön ja kutsumuksen yhteyttä kuvataan aluksi systemoidulla katsauksella. Sen jälkeen prekaarityön ja kutsumuksen kokemista ja niiden yhteyttä terveyteen ja työhyvinvointiin tarkastellaan kyselytutkimuksella hoitotyöntekijöiden parissa.

Tieto prekaarityön terveys- ja hyvinvointivaikutuksista vähentää työn teettämistä kestämättömällä tavalla, eli lyhyissä, epävarmoissa tai turvattomissa työsuhteissa. Kutsumuksen kokemista hoitotyössä tuetaan ja edistetään, koska sen terveyttä ja työhyvinvointia lisäävistä vaikutuksista saadaan uutta tietoa. Samalla lisätään hoitotyön vetovoimaisuutta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja Hult

Tiedote

Kutsumuksesta – prekariaattiin? Hoito- ja hoiva-alojen työn muutos

28.5.2021

Tiivistelmä

Hanke tuotti tietoa hoito- ja hoiva-alojen työsuhteista ja työoloista uudesta näkökulmasta. Hankkeessa kysyttiin, onko hoito- ja hoivatyö prekarisoitumassa ja mitkä ovat seuraukset terveydelle ja työhyvinvoinnille. Tutkimus yhdisti myös uudella tavalla kaksi vastakkaista työelämän ilmiötä, kutsumuksen uraa ohjaavana tekijänä ja työn prekaaripiirteet. Tulosten mukaan hoito- ja hoiva-aloilla kutsumukseen suhtaudutaan kriittisesti ja alojen työ on saamassa prekaareja piirteitä, joilla on yhteys terveyteen ja työhyvinvointiin. Tulokset osoittavat parannettavissa olevia tekijöitä, joihin puuttumalla hoito- ja hoiva-alojen vetovoimaa saataisiin mahdollisesti kasvatettua ja työntekijöiden hyvinvointia lisättyä.

Lähtökohdat

Hoitotyö on ollut perinteisesti vakaa kutsumusammatti, mutta nyt on merkkejä siitä, että sekä kutsumus että vakaus ovat murenemassa. Hoitajat kieltävät kutsumuksen uraansa ohjaavana tekijänä, koska siihen on liitetty yleisesti käsitys, että kutsumus oikeuttaa työnantajia maksamaan pienempää palkkaa. Myös vakaus on koetuksella, sillä jo neljäsosa suomalaisista hoito- ja hoiva-alojen työntekijöistä on nykyisin määräaikaisessa työsuhteessa.

Aineisto

Ensin kutsumuksen ja prekaarityön yhteyttä tarkasteltiin neljästä tietokannasta haettujen tutkimusartikkeleiden (n=8) avulla. Sen jälkeen laaja kyselyaineisto (7925 vastaajaa) kerättiin hoito- ja hoiva-alojen työntekijöiden ammattiliittojen ja yhden vuokratyövoimaa välittävän yrityksen jäsenistöiltä.

Menetelmät

Ensimmäinen osatutkimus toteutettiin integratiivisena katsauksena, jossa tutkimusten valinta ja laadunarviointi tehtiin kahden tutkijan toimesta. Kyselyaineisto kerättiin online-kyselynä, joka oli toteutettu Webropol-työkalulla. Kyselyssä käytettiin validoituja ja suomeksi kaksoiskäännettyjä mittareita kartoittamaan prekaarityötä (EPRES-mittari), kutsumusta (CVQ), työhyvinvointia (WEMS) ja terveyttä (SHIS). Lisäksi kerättiin taustatietoja. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset ja johtopäätökset

Kun kutsumustyössä olevat työntekijät joutuvat prekaarityöhön, he kokevat kutsumuksensa ja hyvinvointinsa ylläpitämisen vaikeana. Toisaalta jotkut työntekijät sopeutuvat huonoihin työoloihin ja taloudelliseen epävarmuuteen, jotta voivat toteuttaa kutsumustaan. Hoitotyöntekijöiden keskuudessa vakituiset työntekijät kokivat kutsumuksensa, terveytensä ja työhyvinvointinsa heikommaksi kuin määräaikaiset työntekijät, jotka toisaalta altistuivat prekaarityölle enemmän.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus on tuottanut uudenlaista tietoa hoito- ja hoiva-alojen työsuhteista ja -oloista sekä työssä koetusta kutsumuksesta. Tätä tietoa on tärkeää hyödyntää, kun pohditaan keinoja työvoiman saamiseksi ja kiinnittymiseksi kuormittavana koetuille aloille. Tutkimus tuotti tietoa niistä tekijöistä, joihin vaikuttamalla hoito- ja hoiva-alojen työntekijöiden työhyvinvointia ja terveyttä voidaan tukea. Tulokset hyödyttävät alan oppilaitoksia, ammattijärjestöjä, työnantajia ja poliittisia päättäjiä.