Kuulonsuojainten käytön tehostaminen yksilöllisellä valinnalla

Tiivistelmä

Meluvamma on yleisin ammattitauti metallin valmistuksessa. Koska kuulonsuojainten teho on riittävä, tarkoittaa tämä sitä, että suojaus ei toimi. Syynä tähän on suojainten käytettävyyteen liittyvät ongelmat: puheen ymmärrettävyyden heikkeneminen, varoitusäänien kuulemisen vaikeudet ja suuntakuulon heikkeneminen. Nämä tekijät kasvattavat myös onnettomuusriskiä. Kuulonsuojainten aiheuttama onnettomuusriski ja puheen ymmärrettävyyden heikkeneminen ovat erityisen merkittäviä henkilöille, joilla on jo kuulovamma.

Käytettävyyttä voidaan parantaa ottamalla huomioon suojainten valinnassa henkilökohtainen sopivuus ja työpisteen akustiset ominaisuudet. Markkinoille on tullut suojaimia, joilla kommunikaatioon ja kuulemiseen liittyvät haittatekijät ovat pienemmät kuin perinteisillä.

Henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen edellyttää työterveyshuollon aktiivista osallistumista suojainten valintaan, koska siellä se voi arvioida kuuloa ja sen vaikutusta varoitusäänien kuulemiseen ja puhekommunikaatioon

Projektissa kehitetään Tornion terästehtaan olosuhteisiin sopiva kuulonsuojainten valintatekniikka sekä menetelmä, jolla voidaan tunnistaa ne työntekijät, joilla huono kuulo voi aiheuttaa ylimääräisen riskin.

Projektissa kartoitetaan työpisteissä puheen ymmärrettävyys ottaen huomioon suojainten vaikutus. Lisäksi käyttäjien toiveet kartoitetaan, sekä kehitetään menetelmä, jossa työterveyshuolto voi yksilöllisesti valita kuulonsuojaimet.

Hankkeen vastuuhenkilö

Armi Terho

Tiedote

Kuulonsuojaimet eivät saa haitata kuulemista

Meluvammojen torjunnassa on tärkeätä valita kuulonsuojaimet,
jotka haittaavat mahdollisimman vähän kuulemista voimakkaassa
taustamelussa. Työterveyshuollon on osallistuttava aktiivisesti
suojainten valintaan. Työterveyshuollon on arvioitava suojainten
käyttäjien kuuloa sekä suojainten vaikutusta varoitusäänien
kuulemiseen ja puhekommunikaatioon.

 

Kuulonsuojainten käytön tehostamista yksilöllisellä valinnalla
selvitettiin Outokummun Tornion terästehtaalla. Työsuojelurahasto
tuki meluvammoja ehkäisevää hanketta kehittämisavustuksella.

 

Yleispätevä menetelmä

 

Tornion terästehtaalla esiintyy meluvammoja enemmän kuin
muita ammattitauteja yhteensä. Kuitenkin melutasot ovat sellaisia,
että toimivalla kuulonsuojauksella meluvammoja ei pitäisi esiintyä.
Siksi suojaimien käyttöön perustuvaa kuulonsuojelua haluttiin
tehostaa.

 

Hankkeessa kehitettiin kuulonsuojainten käyttöönottoprosessi, joka
ottaa huomioon käyttäjän kuulon, kommunikaatiotarpeen ja
onnettomuusriskiin vaikuttavat tekijät.

 

Prosessista laadittiin sellainen, että työterveyshuollolla,
linja-organisaatiolla ja työsuojelulla on selkeät toimintaohjeet.

 

Vaikka menetelmä kehitettiin Tornion terästehdasta varten, se on
yleispätevä ja käytettävissä muissakin vastaavanlaisissa
työympäristöissä.

 

Kuulonsuojaimia otettiin pois melussa

 

Tutkimuksessa havaittiin, että kuulonsuojainten käytössä
ja käytettävyydessä oli useita puutteita. Esimerkiksi eri
suojainten yhteiskäyttö vähensi merkittävästi kuulonsuojainten
tehoa. Erityisen ongelmallista oli huppujen ja silmien suojainten
käyttö samanaikaisesti kuulonsuojainten kanssa.

 

Lisäksi havaittiin, että tulppasuojainten asennuksessa oli
ongelmia. Jopa neljä viidestä ei osannut asentaa niitä oikein.

 

Edelleen kävi ilmi, että kuulonsuojaimia otettiin usein pois
melussa, jotta kuultaisiin puhetta tai pystyttäisiin seuraamaan
ympäristöä.

 

Työpisteen äänimaailma huomioon

Koska kuulonsuojaimet otettiin pois usein melussa kuulemisen
takia, on tärkeää, että valitaan suojaimet, jotka haittaavat
mahdollisimman vähän kuulemista taustamelussa.

 

Laboratoriokokeiden perusteella tarkoitukseen sopivat parhaiten
tasaisesti vaimentavat suojaimet ja tasoriippuvat suojaimet.
Käyttötesti vahvisti nämä tulokset. Audiogrammien mukaan joka
viides työntekijä hyötyy valinnasta, joka ottaa huomioon kuulemisen
edellytykset.

 

Tasaisesti vaimentavien ja tasoriippuvien suojainten välistä
paremmuutta eri henkilöille ei voitu erottaa objektiivisin
menetelmin.

 

Siksi paras ratkaisu oli rakentaa eri työpisteiden äänimaailma
siten, että ne sisälsivät aitoja varoitusääniä ja puhetta.
Soittamalla kutakin työntekijää ympäröivää äänimaailmaa stereoilla,
lopullinen ratkaisu voidaan jättää henkilölle itselleen.

 

Projektissa kehitettiin myös tarkistusmenetelmät pään alueen
suojainten yhteiskäytön onnistumiseksi.  Kun työntekijä tulee
suojainten kanssa tarkastukseen, on helppo tarkistaa suojainten
yhteensopivuus ja opastaa tarvittaessa suojainten vaihtamiseen.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Terho Armi, Toppila Esko, Hyvärinen Ville, Junttila Sakari, Taipale Ari-Pekka. 2012. Kuulonsuojainten käytön tehostaminen yksilöllisellä valinnalla. Avaa

Katso myös Terästehdas tehosti kuulonsuojelua, Tiedon silta 2013, s. 42. https://www.tsr.fi/tiedonsilta