Kuulovikaisten työssäolon tukeminen. Kuulolaitteen käytön esteet ja edisteet työelämässä.

Tiivistelmä

Apuvälineiden, kuten kuulokojeen käyttö sekä erilaiset mukauttamisratkaisut voivat merkittävästi parantaa kuulovikaisten henkilöiden osallistumista työelämään. Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan tekijöitä, jotka estävät tai edistävät kuulokojeen käyttöä sen varsinaisessa käyttöympäristössä työtehtäviä hoidettaessa. Kuulokojeen käyttöönottoprosessin tapauskohtaisen seurannan lisäksi tutkimuksessa selvitetään tutkittavien työpaikoilla käytössä olevia mukauttamisratkaisuja sekä työterveyshuollon roolia niiden tuottamisessa.

Kuulokojeen käytettävyyden osatekijöinä tarkastellaan erityisesti työelämän esteettömyyttä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Analysoitavana ovat työelämän tilanteet, joissa kommunikaatiokyky on keskeinen selviytymisen edellytys. Pitkittäisasetelmassa kartoitetaan kuulovikaisten henkilöiden selviytymiskeinoja ja niiden mahdollista muuttumista kuulokojeen käytön myötä sekä selvitetään tapoja, joilla työterveyshuolto ja työnantaja voivat tukea kuulovikaisten työssäoloa. Aineisto koostuu kyselyistä, vuorovaikutustilanteiden videoinneista sekä haastatteluista. Kuulokojeen käytön tuloksellisuutta arvioidaan validoiduin mittarein. Videot analysoidaan etnometodologisen keskustelunanalyysin avulla.

Hankkeessa tuotetaan opetusmateriaali työterveyshuollon ja työnantajien käyttöön kuulovikaisille sopivista mukauttamisratkaisuista sekä työterveyshuollon toimintatavoista kuulovian ilmetessä. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2013.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Husman

Tiedote

Huonokuuloinen hyötyy kuulokojeesta ja työn mukautuksesta

Kuulokojeen käyttö, muut kuulemisen apuvälineet sekä työn ja
työolosuhteiden mukauttaminen voivat tukea huomattavasti
huonokuuloisen työkykyä.

Alle puolet kuulokojeesta mahdollisesti hyötyvistä kuitenkin
käyttää sitä, ja kuulonkuntoutukseen sitoudutaan huonosti.

Työnantajat eivät välttämättä tiedä kuulokojeen käyttäjille ja
huonokuuloisille soveltuvista mukauttamisratkaisuista ja niiden
taloudellisista tukimuodoista. Lisäksi kuulokojeen käyttäjän yhteys
omaan työterveyshuoltoon on usein löyhä, ja työterveyshuoltojen
osaamisessa kuuloasioissa voi olla puutteita.

Huonokuuloisten työnteon tukemista ovat tutkineet
Työsuojelurahaston tuella Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto.
Tutkijat seurasivat työikäisten kuulokojeen ensikäyttäjien
kuulonkuntoutuspolkuja ja selvittivät, mikä estää tai edistää
kuulokojeen käyttöä töissä.

Vuosina 2011–2013 toteutettu tutkimus tuotti myös
kuulokojekuntoutusta tukevan verkko-oppaan työntekijöiden,
työpaikkojen, työterveyshuollon ja kuulonkuntoutuksessa toimivien
ammattilaisten käyttöön.

Verkko-opas on vapaasti käytettävissä
Työterveyslaitoksen sivuilla.

Tiedolle tarvetta

Suomessa ja muualla Euroopassa noin 11 prosentilla työikäisistä
arvioidaan olevan kuulovamma tai kuulon alenema. Uudelle tiedolle
on tarvetta siksikin, että huonokuuloisten määrän työelämässä voi
olettaa kasvavan, kun työvoima ikääntyy ja työurat pitenevät.

Huono kuulo on näkymätön vamma, jonka hyväksyminen on ihmiselle
vaikeaa. Hän voi pitkään yrittää peitellä ongelmaansa leimautumisen
pelossa.

Huono kuulo kuitenkin haittaa kommunikaatiota työpaikalla ja
vaikeuttaa työn tekemistä. Se aiheuttaa väsymystä ja stressiä ja
voi johtaa sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja
työmarkkinoilta syrjäytymiseen.



Sosiaalisiin tekijöihin huomiota

Tutkimuksessa selvisi, että kuulokojekuntoutuksessa korostuu
tekninen orientaatio. Audionomit puhuivat vastaanotoilla teknisistä
asioista, kun taas asiakkaat näyttivät pyrkivän kertomaan
kuulokojeen käytön tuomista muutoksista elämään yleensä. Nämä
huolenaiheet jäivät kuitenkin usein käsittelemättä.

Tutkijat ehdottavat, että kojesovituksessa teknisen orientaation
rinnalle tulisi entistä vahvemmin myös sellaista kuntoutusohjausta,
joka keskittyy kuulokojeen käyttöön liittyviin sosiaalisiin
tekijöihin, kuten työssä ja arjessa selviytymiseen. Erityisen
tärkeää vastaanotoilla olisi selvittää yhdessä kuulonkuntoutujan
kanssa työn vaatimukset, lisäapuvälineiden tai työpaikalla
toteutettavien mukautusten tarve.



Tukea uuden minäkuvan luomisessa

Kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja seuraamalla
aineistosta jäsentyi kolme erilaista kuntoutuspolkua: sujuva,
ongelmallinen ja polveileva.

Kuulokojeen käyttäjän suhtautuminen huonokuuloisuuteen ja
kuulokojeeseen vaihtelee polusta riippuen. Kuulokojeen käyttäjän
ongelmallinen suhtautuminen huonokuuloisuuteen ja kuulokojeeseen
voi tarkoittaa työpaikalla esimerkiksi sitä, että tämä peittelee
kuulo-ongelmaansa tai käsittelee sitä henkilökohtaisena
ongelmana.

Tutkijoiden mukaan kuulokojeen käyttöönottoon liittyvä minäkuvan
murros sekä muut sosiaaliset ja psykologiset muutokset tulisi ottaa
entistä paremmin huomioon sekä kuulonkuntoutuskäytännöissä että
työpaikoilla sopeuttavissa toimissa.

Työnantajien tiedontasoa lisättävä

Kuulokojeen käyttö, muut kuulemisen apuvälineet ja
työolosuhteiden mukauttaminen voivat merkittävästi auttaa
huonokuuloisen henkilön työn tekemistä ja osallistumista
työpaikalla.

Työnantajien tiedontaso apuvälineistä, kuulokojeen käyttäjille ja
huonokuuloisille soveltuvista mukauttamisratkaisuista ja niiden
taloudellisista tukimuodoista on kuitenkin heikkoa.

Vähäisten mukauttamisratkaisujen taustalla voi olla myös
leimaamisen pelko. Huonokuuloisuus, kuten mikä tahansa muu työkykyä
heikentävä haitta, voikin johtaa ongelmaan, jossa yhtäältä
tarvittaisiin erityiskohtelua, jotta työkykyä voidaan tukea
apuvälineiden ja mukautusten avulla, mutta toisaalta
erityiskohtelua ei tarjota, jotta ei syntyisi vaikutelmaa jonkin
yksilön tai ryhmän erityisasemasta tai erityistarpeista.

Mukauttamisratkaisujen ja taloudellisten tukimuotojen
tunnettuutta työpaikoilla tulee lisätä. Työn tekemistä tukevia ja
osallistumista edistäviä mukauttamisratkaisuja on monia – toiset
niistä jopa työnantajalle käytännössä ilmaisia.

Erityisen tärkeää kuulonkuntoutuksen ja mukauttamisprosessin
käynnistyessä on se, miten esimies ja työyhteisö suhtautuvat
kuulokojetta käyttävään työntekijään ja mukauttamistoimiin:
erityisenä vai tavallisena.

Mukauttaminen tulisi mieltää työpaikalla tapahtuvana
sosiaalisena prosessina, ei vain työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin
tehtävinä muutoksina tai yksittäiseen työntekijään kohdistuvina
toimenpiteinä.

Työpaikan avoin keskustelukulttuuri työkykyä edistävistä
toimintatavoista sekä yhteisesti sovitut pelisäännöt
mukauttamisprosessin toteuttamisesta edistäisivät tätä
tavoitetta.

Työterveyshuolloille haastetta

Kuulokojeen käyttäjän yhteys omaan työterveyshuoltoon on usein
löyhä. Vaikka lähete erikoissairaanhoidon kuulontutkimuksiin
olisikin saatu omasta työterveyshuollosta, asiakas katoaa
erikoissairaanhoidon palveluprosessiin.

Kuulokojekuntoutusprosessi on useissa kuulokeskuksissa
ulkoistettu yksityisille palvelutuottajille, mikä tarkoittaa että
työikäiset kuulonkuntoutujat eivät ole systemaattisessa
seurannassa.

Tutkijoiden mukaan työikäisten kuulokojeen käyttäjien seuranta
voitaisiin toteuttaa työterveyshuollon palveluissa osana
ennaltaehkäisevää toimintaa. Oikea-aikainen ja tarpeenmukainen
riittävän varhainen puuttuminen huonokuuloisen tilanteeseen
helpottaisi hänen itsensä, työnantajan ja työyhteisön suhtautumista
ja toimintaa ratkaisujen löytämiseksi.

Tutkimuksessa selvisi, että työterveyshuollot ovat hyvin
erilaisessa asemassa resurssien ja osaamisen suhteen, kun kyse on
työikäisten kuulokysymyksistä. Vaikka osaamisessa olisikin
puutteita, ammattilaisilla on halua ja motivaatiota osaamisensa
kehittämiseen.

Työikäisten kuuloon ja meluun liittyvien teemojen ja
erityiskysymysten painoarvoa työterveyshuollon ammattilaisten
pätevöittävässä koulutuksessa pitäisikin tutkijoiden mukaan
lisätä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Koskela Inka, Ruusuvuori Johanna, Juvonen-Posti Pirjo, Nevala Nina. 2013. Kuulokojeen käyttäjät työelämässä. Monimenetelmäinen tutkimus kuulokojeen käytön esteistä ja edisteistä työelämässä. Työterveyslaitos, Tietoa työstä -julkaisusarja. Helsinki. ISBN 978-952-261-308-0 (nid.) ISBN 978-952-261-309-7 (PDF) http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Kuulokojeen_kayttajat_tyoelamassa.aspx Avaa

Huonokuuloisena työssä -sivusto: www.ttl.fi/kuuletyossa. http://www.ttl.fi/kuuletyossa

http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/kuulo/Sivut/default.aspx

Työterveyslaitoksen tiedote 7.6.2013: Kuulokoje ja työn mukautukset helpottavat huonokuuloisen työntekoa. http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote32_2013.aspx