Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa

Tiivistelmä

Kokemus kuulluksi ja kuunnelluksi tulemisesta sekä jaetusta ymmärryksestä lisää työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä vuorovaikutuksen tekijöistä syntyy kuuntelemisen kokemus ja miten kuunteleminen käsitteellistetään ja ymmärretään osana työyhteisötaitoja. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntaorganisaation henkilöstön antamia merkityksiä kuuntelemiselle ja supportiivisen kuuntelemisen näkymistä työyhteisössä ja -ilmapiirissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sari Ortju

Tiedote

Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilöalaissuhteessa

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tuotiin esiin käsityksiä kuuntelemisesta ilmiönä ja osana työyhteisöjen vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja. Lisäksi tarkasteltiin suhteen merkitystä ja vaikutusta kokemukseen kuulluksi tulemisesta. Aineisto kerättiin Tampereen kaupungin työntekijöiltä useista työyhteisöistä käyttäen monimuuttujamenetelmää. Kuuntelemalla syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta, arvostuksen osoittamisesta ja luottamuksesta. Näiden ilmiöiden ollessa läsnä suhteissa, mahdollistuu kannustava ja hyvä ilmapiirin, joilla taas on merkitystä työssä jaksamisen näkökulmasta. Yhteiskunnan ja työyhteisöjen muuttuessa työn tekeminen ja vuorovaikutustilanteet muuttuvat, mutta tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on aina ajankohtaista.

Lähtökohdat

Aineiston kuvailemiseen, tulkintojen tekemiseen ja ilmaisujen tarkasteluun osana vuorovaikutusta tässä tutkimuksessa käytetään deskriptiivistä ja hermeneuttista fenomenologian filosofista lähestymistapaa. Fenomenologian lisäksi tarkastellaan aineistoa sosiaalista konstruktionismia soveltaen. Tutkimuksessa käytetään organisaatioviestinnän institutionaalista teoriaa tarkasteltaessa kuuntelemista ilmiönä ja kehityskeskusteluja vuorovaikutustilanteina, joita ohjaa institutionaalinen toimintamalli.

Aineisto

Tutkimuksen kohteeksi valikoitui Tampereen kaupungin henkilöstö, koska kaupunki on merkittävä työllistäjä Pirkanmaalla. Tutkimukseen kysyttiin henkilöstöä useilta eri palvelualueilta ja palveluyksiköiltä, jotta vastaajat ja kerätty aineisto edustaisivat mahdollisimman laajasti kaupungin eri alojen työntekijöiden näkemyksiä kuuntelemisesta kehityskeskusteluissa ja työyhteisössä. Tutkimuksessa ovat eri alat ja ammatit edustettuina. Aineisto kerättiin haastatteluilla ja kysymyslomakkeilla.

Menetelmät

Aineiston keruuseen valittiin monimuuttujamenetelmä (mixed method). Keräämiseen käytettiin haastatteluja ja kysymyslomakkeita, jotta aineistoa voidaan tarkastella laadullisesti ja määrällisesti. Tutkimuksessa pääasiallinen lähestymistapa on laadullinen, sillä näin saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin kuuntelemisen käsitteellistämisestä osana vuorovaikutusta, supportiivisen viestinnän vaikutuksesta työhyvinvointiin ja miten kuunteleminen ymmärretään osana vuorovaikutusta ja työyhteisötaitoja.

Tulokset ja johtopäätökset

Kuuntelemalla mahdollistetaan kokemus ymmärtävästä, kannustavasta ja tukevasta työyhteisöstä. Tuloksista nähdään, että kokemus kuulluksi tulemisesta, arvostuksen osoittamisesta ja luottamuksesta on merkityksellistä kannustavan ja hyväksi koetun ilmapiirin ja työhyvinvoinnin kannalta. Tuloksista keskeisimmäksi nousi kuuntelemisen merkitys luottamuksen syntymiseen ja ylläpitämiseen. Tietoisuus ja ymmärrys kuuntelemisesta lisää organisaatioiden mahdollisuutta kuuntelevia työpaikkoja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus omalta osaltaan on lisännyt teoreettista ja tiedollista ymmärrystä kuuntelemisen ilmiöstä, kuuntelemisen vaikuttavuudesta ja näin myös synnyttää uutta tutkimusta sekä osaamista ilmiöstä, joka on aina ajankohtainen. Monipuolinen kerätty aineisto mahdollistaa tulosten soveltuvuuden ja käytettävyyden myös esimerkiksi myöhemmässä tutkimuksessa ja työelämän kuuntelemisen koulutuksessa, jolle on tarvetta esihenkilöiden alaisten kuuntelemisen taidon lisäämiseksi.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa

Sari Ortju. Kuunteleminen työyhteisötaitona esihenkilö-alaissuhteessa. Loppuraportti. Tampereen yliopisto. 2023.
ISBN 978-952-03-3172-6 (painettu)
ISBN 978-952-03-3173-3 (verkkojulkaisu)
ISSN 2489-9860 (painettu)
ISSN 2490-0028 (verkkojulkaisu) Avaa