Kyllästämötyöntekijöiden kreosoottialtistuksen vähentäminen suojaustoimenpiteitä kehittämällä

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on kehittää kreosoottialtistumisen vähentämiseen tarvittavia toimenpiteitä Oy VR-Rata Ab:n Haapamäen kyllästämöllä sekä todentaa biomonitoroinnin avulla näiden toimenpiteiden vaikutus kyllästäjien altistumisen vähenemiseen.

Menetelmät

Kreosoottikyllästäjien PAH-altistumisen selvittämiseen käytetään toimintamallia ja menetelmiä, joka kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa: Ihon kautta tapahtuva PAH-altistuminen koksaamotyössä ja sen mittaaminen, projekti 99110.

Kolmen kyllästäjän työskentelyä ja altistumista kreosoottikyllästeelle seurataan työvuoron ajan. Työvaiheet valokuvataan ja videoidaan. Työmenetelmät kartoitetaan haastattelemalla työntekijöitä ja työnjohtoa. Kyllästeen mahdollista leviämistä tutkitaan mittaamalla PAH-pitoisuuksia pinnoilla ja työntekijöiden käsillä. Selvityksen perusteella tehdään kyllästämöille, työterveyshuolloille ja työntekijöille suositus hyvistä käytännöistä altistumisen torjunnassa.

Aikataulu

Työhygieeniset mittaukset Haapamäen kyllästämöllä tehdään kesällä 2010. Loppuraportti on valmis 30.3.2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anu Asikainen

Tiedote

Kreosoottityöntekijän fiksu toiminta ehkäisee ihoaltistumisia

Työterveyslaitos suosittaa selvityksensä perusteella monia
suojatoimia kreosoottikyllästämön työntekijöille. Henkilöiden
työtavat, hygienia ja suojainten käyttäminen ovat ratkaisevan
tärkeitä ihoaltistumisen välttämisessä. Työterveyslaitoksen
asiantuntijat tekivät päätelmänsä, kehittäessään VR Track Oy:n
Haapamäen kyllästämön työoloja. Työsuojelurahasto rahoitti
hanketta.

Toimenpidesuosituksiin sisältyy käsineiden vaihtamisen
tihentäminen. Käsineet on syytä vaihtaa aina, kun sisäpuoli on
likaantunut.

Tupakointia on vältettävä työaikana. Työterveyshuollolta ja
työnantajalta odotetaan apua tupakoinnin lopettamiseksi.

Kyllästämölle altistumisen torjuntaohje

Hankkeessa seurattiin kolmen kyllästämötyöntekijän altistumista
kreosoottikyllästeelle työvuoron ajan kesällä 2010. Työvaiheet
valokuvattiin ja videoitiin. Työmenetelmät kartoitettiin
haastattelemalla työntekijöitä ja työnjohtoa.

Kyllästeen mahdollista leviämistä tutkittiin mittaamalla PAH
(polysykliset aromaattiset hiilivedyt)-pitoisuuksia muun muassa
liinojen ja kytkinten pinnoilta sekä työntekijöiden käsistä.

Kreosoottikyllästäjien PAH-altistumista selvitettiin
menetelmällä, joka kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa
Ihon kautta tapahtuva PAH-altistuminen koksaamotyössä ja sen
mittaaminen -tutkimuksessa (99110).

Selvityksensä perusteella Työterveyslaitos laati kyllästämölle,
työterveyshuollolle ja työntekijöille ohjeen altistumisen
torjuntatoimista.

Kreosoottiöljyjen ammattikäyttö kasvaa taas

Kreosoottikylläste on vanhin teollisesti valmistettu
puunsuoja-aine, sitä saadaan tislaamalla kivihiilitervaa. Kylläste
koostuu sadoista yhdisteistä, joista haitallisimpia ovat syöpää
aiheuttavat PAH-yhdisteet. Kreosoottiöljyt ärsyttävät ihoa ja
silmiä sekä voimistavat ultraviolettivalon vaikutusta ihoon.

Kreosootilla kyllästetty puu on tarkoitettu vain
ammattikäyttöön, sillä kreosoottipuun käyttö sisätiloissa,
puutarhakalusteissa, leikkikentillä ja elintarvikeyhteyksissä on
kielletty.

Euroopan unionissa lopetettiin syyskuussa 2006 aiemmin yleisesti
käytetyn puunkyllästeen, kupari-kromi-arseenin eli CAA-kyllästeen
käyttö. Tämä lisäsi korvaavien kyllästeiden, muun muassa
kreosoottiöljyjen, käyttöä. Tarvitaan siis tietoa
torjuntatoimista.

Osa työntekijöistä altistuu hieman, osa suuresti

Altistumista PAH-yhdisteille ja suojaustoimien riittävyyttä voi
arvioida PAH-yhdisteiden aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksista,
esimerkiksi virtsasta voi mitata 1-pyrenolia.

Työterveyslaitoksella on analysoitu suomalaisten
kreosoottikyllästäjien virtsan 1-hydroksipyreenipitoisuudeksi 40–50
nmol/l (nanomillimoolia litrassa). Työterveyslaitos suosittelee
kyseisen pitoisuuden biomonitoroinnin toimenpiderajaksi 12 nmol/l.
Tämä perustuu hyvillä suojauskäytännöillä saavutettavissa oleviin
arvoihin. Altistumattomien viiteraja on 3 nmol/l.

Tutkitulla Haapamäen kyllästämöllä mitattiin vuoden 2009 lopussa
kuuden kyllästämötyöntekijän 1-hydroksipyreenin pitoisuuksiksi 4–65
nmol/l.

Kyllästämöllä on jo ennen hanketta pyritty vähentämään
altistumista. On muun muassa järjestelty työtä sekä teknisin toimin
on ehkäisty pölyn ja lian leviämistä. Kyllästeen koostumusta on
muutettu siten, että se sisältää aiempaa selvästi vähemmän
haitallisia aineita.

Tehoviikko poisti kaksi kolmasosaa
altistumisista

Kyllästämön henkilöstölle tiedotettiin altistumistutkimuksen
aloittamisesta ja tuloksista. Tilaisuuksiin osallistui johtoa,
työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuolto ja VR:n
asiantuntijalääkäri. Altistusmittauksista on kerrottu myös yhtiön
intranetissä ja henkilöstölehdessä.

Tammikuussa 2011 kyllästämöllä toteutettiin niin sanottu
tehoviikko, jolloin kyllästeelle altistuminen pyrittiin saamaan
mahdollisimman pieneksi.

Tehoviikolla tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden
altistuminen väheni kolmasosaan verrattuna kesän 2010 mittauksiin.
Samalla lisääntyi koko henkilöstön osaaminen altistumista
ehkäisevistä toimenpiteistä.

Pinnat, asut ja kädet puhtaiksi

Työterveyslaitos kehottaa, että pintojen puhdistamista sekä
tehostetaan että ohjeistetaan paremmin. Pinnat pitää puhdistaa
paremmin esimerkiksi liinoista ja ohjauslaitteiden kytkimistä.
Pitää sopia ja ohjeistaa myös se, käsitelläänkö koneiden
hallintalaitteita paljain käsin vai suojakäsineet käsissä.

Suoja-asussa likaantuvat erityisesti polvien alue ja hihansuut.
Ne pitää suojata ja niiden pesua tehostaa.

Myös käsien pesu vaatii tehostamista. Kädet on pestävä
huolellisesti aina ennen ruoka- ja kahvitaukoja sekä ennen
tupakointia.

Altistumisseuranta tarkoitettu hyödyksi

Työterveyshuollon tekemää altistumisen seurantaa on syytä
hyödyntää tehokkaasti.  Työterveyslaitos suosittaa, että
jokaiselta mittaukseen osallistuvalta kirjataan
biomonitorointipäivän työt. Jos toimenpideraja ylittyy,
työterveyshuolto keskustelee asiasta työntekijän kanssa. Mikäli
biomonitorointitulos pysyy korkeana, työterveyshuolto, työntekijä,
työsuojeluasiantuntijat ja esimiehet paneutuvat asiaan.

Höyryjä pitää välttää ja mieluusti vähentää. Kyllästetty puu on
hyvä varastoida mahdollisimman kauaksi työntekoalueista. Tarpeen
mukaan käytetään hengityssuojaimia.

Työsuojelutoimissa kiinnitetään erityistä huomiota kyllästeelle
altistumisen vähentämiseen. Perustetaan esimerkiksi
asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat työterveyshuolto, työntekijä,
työsuojeluasiantuntijat ja esimiehet.  Ryhmä ylläpitää ja
kehittää ja altistumisen vähentämistoimia.

Uudet työntekijät perehdytetään huolellisesti työhön ja
suojautumiseen.

Altistusryhmä mittaukseen puolen vuoden välein

Työterveyslaitos suosittaa, että jos yhden työntekijän
biomonitorointitulos ylittää ¾ toimenpiderajasta tai monen
työntekijän tulos ylittää puolella biomonitoroinnin
toimenpiderajan, Työterveyslaitos suosittaa, että työterveyshuolto
tekisi mittauksen kahdesti vuodessa altistusryhmään kuuluville.

Jos kenenkään tulos ei ylitä neljäsosaa biomonitoroinnin
toimenpiderajasta, mittauksia tarvitsee tehdä vain, jos epäillään
altistumistilanteen huonontuneen. Jotta varmistaisi tilanteen
pysyvyyden, todennäköisesti eniten altistuneet olisi hyvä mitata
esimerkiksi joka toinen vuosi.

Työterveyshuollon on syytä kertoa työntekijöille kyllästeen
terveysvaikutuksista. Työntekijöitä pitää opastaa turvalliseen
työhön.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mäkelä Mauri, Kähkönen Heli, Rajala Jari. Kyllästämötyöntekijöiden kreosoottialtistumisen vähentäminen suojaustoimenpiteitä kehittämällä. Loppuraportti. Työterveyslaitos 2011. 30 sivua. Avaa