Laaja-alainen lähestymistapa arvioida sisäilmasto-ongelmien toimenpiteiden kiireellisyyttä

Tiivistelmä

Sisäilmasto-ongelmat ovat monimutkaisia ja niitä tulee lähestyä monesta näkökulmasta. Tutkimuksessamme olemme käyttäneet laaja-alaista lähestymistapaa tutkia sisäilmaan ja sisäilmaongelmaan vaikuttavia tekijöitä. Selvitimme kahden sairaanhoitopiirin rakennusten kuntoa sekä kartoitimme työntekijöiden kokemaa sisäilman laatua, työntekijöiden terveyttä ja monialaisen sisäilmaryhmän tietoja sisäilmaongelman hoitoon liittyen. Tutkimuksessa testattiin menetelmää, jolla luokitellaan rakennukset, rakennuksen kerrokset tai tilat kuntotutkimustuloksien perusteella neljäportaisesti altistumisolosuhteiden arvioimiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida sisäilman laatuun liittyvien toimenpiteiden kiireellisyyttä työntekijöiden terveystietojen, koetun sisäilmanlaadun ja moniammatillisen sisäilmaryhmän tietojen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää altistumisolosuhteiden arviointiluokkien yhteyttä koettuun sisäilman laatuun, työntekijöiden terveyteen ja sisäilmaryhmän antamiin tietoihin. Lisäksi arvioitiin ilmanvaihdon puutteiden ja koettujen oireiden yhteyttä. Tutkimusmenetelminä käytettiin rakennusten kuntotutkimusmenetelmiä, sisäilmastokyselyä, kerättiin ryhmätason tietoa työterveyshuolloista työntekijöiden terveyteen liittyen ja koottiin sisäilmaryhmän tietoja ongelman hoitoon liittyen. Analyyseissä käytettiin tilastotieteen menetelmiä. Tutkimus on osa väitöskirjatyötä ja kuvatun tutkimuksen tulokset ovat saatavilla Indoor Air 2018 Conference -julkaisussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katja Tähtinen

Tiedote

Sisäilmaongelmien korjaustarpeita yritetään arvottaa

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Katja Tähtinen osallistui sisäilma-alan tutkijoiden konferenssiin, joka järjestettiin 22.–27. heinäkuuta 2018 Yhdysvalloissa, Philadelphiassa. Hän esitteli Työsuojelurahasto matkastipendein turvin tutkimusta, joka sisältyy hänen Aalto-yliopistossa tekeillä olevaan väitöskirjaansa. Konferenssiesityksen muut tekijät ovat Sanna Lappalainen, Kirsi Karvala ja Heidi Salonen.

Tähtinen on kehittänyt altistumisolojen arviointimenetelmää rakennuksen kuntotutkimustuloksista. Menetelmällä pystytään havainnoimaan monia sisäilman epäpuhtauslähteitä, jotka ovat peräisin rakennuksesta. Näin pystytään luomaan toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys.

Tapauksissa, joissa sisäilman tekniset korjaukset oli arvioitu kiireellisiksi, mutta ongelman hoitaminen oli pitkittynyt, työntekijöiden kokemat oireet ja työterveyshuollon toteamat terveyshaitat kertoivat huonosta sisäilmasta.

Työntekijät kokivat kaikissa arvioiduissa altistumisoloissa ja sairaalatiloissa enemmän sisäilmaoireita – myös tiloissa, joissa altistumisolot oli arvioitu epätodennäköisiksi – kuin Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn sairaalavertailuun vastanneet.

Tähtinen havaitsi tilastollisesti merkitsevän yhteyden ilmanvaihtolaitteiden mineraalivillakuitulähteiden ja ilmanvaihtolaitteiston iän sekä koettujen oireiden välillä.

Tähtinen painottaa, että monien sisäilman epäpuhtauksia ja oireita aiheuttavien tekijöiden erottelu on vaikeaa, ja koettuihin oireisiin voivat vaikuttaa monet tekijät.

Koettuun sisäilmaongelmaan voivat vaikuttaa rakennus, työntekijöiden kokemukset ja terveys sekä ongelman hoitoprosessit. Niinpä näitä kaikkia tulisi aina tarkastella yhtaikaisesti.

Tähtinen päättelee, että oireista ja terveystiedoista ei voi tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä altistumisolojen arviointimenetelmästä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen