Lääkäreiden urapolkujen kapeikot, umpikujat ja kiihdytyskaistat. Sairaala- ja terveyskeskusurajärjestelmien sosiaalinen kestävyys

Hanketiedot

Hankenumero
190102

Hakija
Helsingin Yliopisto

Toteuttaja
Helsingin Yliopisto

Lisätietoja
Sirpa Wrede
sirpa.wrede@helsinki.fi

Toteutusaika
1.1.2020 - 31.8.2022

Työsuojelurahaston päätös
28.5.2019
120 000 euroa

Kokonaiskustannukset
182 780 euroa

Tulokset valmistuneet
24.10.2022

Tiivistelmä

Tutkimuksen kohteena on lääkäreiden urajärjestelmät ja niiden muutos Suomessa. Sosiaalisesti kestävissä järjestelmissä ammatillinen kasvu ja toimijuus mahdollistuvat ja työsuojelu toteutuu. Tutkimme lääkäreiden työtä, työssä viihtymistä ja urapolkuja terveyskeskus- ja sairaalaurajärjestelmissä niiden sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, huomioiden lääkäreiden uravaiheen ja työn ulkopuoliset kuormitustekijät. Tutkimme myös ammattilaisten suhdetta ammattiinsa ja rooliinsa lääkärinä, joka on saanut ulkoisia paineita vähemmän huomiota tutkimuksessa. Tutkimme urajärjestelmiä pitkällä aikavälillä monipuolisten kyselyaineistojen avulla tarkastellen erityisesti sosiodemografisten muutosten ja organisatoristen tekijöiden merkitystä. Lääkäreiden urajärjestelmien dynamiikkaa tarvitaan parempaa ymmärrystä, sillä lääkäreiden työn organisointi ja työssä viihtyminen vaikuttavat oleellisesti terveyspalvelujen tuottamiseen, laadukkaan hoidon toteutumiseen ja terveydenhuollon kustannuksiin. Eri työntekijäryhmien inhimilliset resurssit ja kyvyt tulevat ammattikunnan ja yhteiskunnan käyttöön, eivätkä koulutus tai kyvyt mene hukkaan urajärjestelmän eriarvoistavien mekanismien johdosta. Lääkäreiden työssä viihtyminen vaikuttaa välillisesti myös muiden ammattilaisten työssä viihtyvyyteen. Tunnistamalla urajärjestelmien kipupisteitä luomme pohjaa lääkäreiden urajärjestelmien sosiaalisen kestävyyden arvioinnille.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sirpa Wrede

Tiedote

Lääkäreiden työt ja urat järjestyvät eriarvoisesti

24.10.2022

Tiivistelmä

Laajoin kysely- ja haastatteluaineistoin toteutettu, Suomessa ainutlaatuinen professiososiologinen tutkimus tarkastelee lääkäreiden urajärjestelmiä ja ammattikäytäntöjä sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset valottavat lääkärityön jännitteitä. Arvostuksia ja ammatillista toimijuutta tarkastelevat tilastolliset analyysit tuottavat uutta tietoa lääkärikunnan sisäisestä eriytymisestä ja eriarvoisuuden muodoista. Laadulliset analyysit tarkastelevat ammatillisia käytäntöjä muokkaavia rakenteellisia tekijöitä ja niiden kulttuurisia piirteitä. Tutkimus antaa runsaasti aineksia tarkastella julkisen sektorin urajärjestelmiä etsittäessä selityksiä rekrytointivaikeuksille ja työvoiman suurelle vaihtuvuudelle.

Lähtökohdat

Kyselyaineistoihin perustuvaa professiososiologista tutkimusta on niukalti ja näkökulmaa yhdistellään harvoin uratutkimukseen. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli tarve huomioida urajärjestelmät lääkäriammattia muokkaavana tekijänä sekä syventää ymmärrystä lääkärikunnan sisäisestä eriytymisestä. Lääkäriammatin sosiologisen tutkimuksen kannalta tutkimus tuo merkittävää tietoa valottamalla erilaisissa ammattiasemissa olevien lääkäreiden tilannetta, mahdollisuuksia ja arvostusta.

Aineisto

Hankkeessa hyödynnettiin Suomen Lääkäriliiton viiden vuoden välein 1988-2018 keräämää Nuori Lääkäri- ja Lääkäri -tutkimussarjaa sekä vuonna niin ikään Lääkäriliiton vuonna 2017 keräämää Työmarkkinakyselyä. Hankkeessa käytetty laadullinen haastatteluaineisto kerättiin vuonna 2016 Helsingin yliopiston hankkeessa, jonka rahoitti Suomen Lääkäriliitto.

Menetelmät

Tutkimushankkeen kokonaisuutta luonnehtii monimenetelmällisyys, jossa määrällisin ja laadullisin aineistoin tarkastellaan samaan viitekehykseen kuuluvia tutkimuskysymyksiä. Kyselyaineistojen analyysissa käytettiin tilastollisia menetelmiä, kuten logistista regressiota ja faktorianalyysia. Haastattelujen laadullinen analyysi on kaksivaiheinen. Koodattua aineistoa tarkasteltiin aluksi aineistolähtöisesti ja toisessa vaiheessa teorialähtöisten tutkimuskysymysten valossa.

Tulokset ja johtopäätökset

Lääkärikunta on sosiaalisesti eriytynyt ja erityisesti sukupuolen merkitys on vahva arvostuksia, asemia ja työuria selittävä tekijä. Myös urajärjestelmät eriyttävät ammatillisia asemia heikentäen periferisemmissä positioissa olevien kokemusta ammatillisesta toimijuudesta. Tuloksissa eriarvoisuutta tuottavina organisaatiokäytäntöinä korostuvat ammatillinen eristyneisyys ja tehostamisorientoitunut työkäytäntöjen yhtenäistäminen. Eliittien ja rivilääkärien väliset erot vaikuttavat kasvavan.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuottaa lääkärikunnasta rikkaille tutkimusaineistoille perustuvaa tutkimustietoa, joka pureutuu terveydenhuollon henkilöstökysymysten ytimeen. Samanlaisia kysymyksiä voidaan esittää lukuisista muista ammattiryhmistä terveydenhuollossa ja yleisemminkin hyvinvointipalveluissa. Urajärjestelmien tutkimusta voisi todennäköisesti ulottaa myös muille koulutusammattien sektoreille, etenkin sellaisille, joissa julkisen sektorin osuus on merkittävä.

Aineisto

Sirpa Wrede, Antero Olakivi, Piitu Parmanne ja Inka Laisi. Lääkärityön jännitteet : Tutkimus lääkäreiden urajärjestelmien ja ammattikäytäntöjen sosiaalisesta kestävyydestä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta. 2022.
ISSN 2343-273X (nid)
ISBN 978-951-51-7087-3 (nid)
ISSN 2343-2748 (pdf)
ISBN 978-951-51-7088-0 (pdf)
Avaa