Lääkäriohjeiden vaikutus työntekijöiden sairauspoissaoloihin ja lääkäreiden toimintaan tuki-ja liikuntaelinten kiputiloissa

Tiivistelmä

LÄHTÖKOHDAT
Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että lääkärit kokevat sairauspoissaolotarpeen ja keston arvioinnin vaikeaksi ja sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat lääkäreiden kesken. Lääkärit kokevat tarvitsevansa sairauspoissaolojen kirjoittamiseen liittyvää ohjeistusta. Valtaosa lääkäreistä on hyötynyt esim. Ruotsissa käytössä olevista ohjeistuksista työssään sekä kokee niiden parantaneen hoidon laatua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

UUTUUSARVO
Ohjeistusten vaikutuksia sairauspoissaoloihin ja lääkäriohjeiden implementointia ei ole aikaisemmin tutkittu.

TAVOITTEET
Työterveys Helsingissä otettiin v. 2016 käyttöön lääkäriohjeet alaselkäkivun, olkapääkivun ja kyynärpään seudun kivun hoitoon ja sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkäriohjeiden vaikutuksia Helsingin kaupungin työterveyshuollosta kirjoitettuihin sairauspoissaoloihin näissä sairausryhmissä.

TOTEUTUS JA AINEISTO
Vaikutuksia tutkitaan rekisteriaineistossa, erikseen naisilla ja miehillä, eri ikäisillä ja erilaisissa ammateissa toimivilla. Selvitämme lisäksi haastattelemalla lääkäreiden kokemuksia ohjeiden käyttöönotosta. Tutkimme, vaikuttivatko lääkäriohjeet työterveyslääkäreiden toimintaan ja jos, niin miten ja miksi.

TULOSTEN ODOTETTU VAIKUTUS TYÖELÄMÄÄN
Tuloksia voidaan hyödyntää mm. arvioitaessa vastaavien sairausryhmäkohtaisten suositusten käyttöönottoa muissa työterveyshuolloissa ja muilla työpaikoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Johanna Kausto

Tiedote

Lääkäreiden ohjeistaminen työterveyshuollossa yhteydessä sairauspoissaolojen vähenemiseen

Tiivistelmä

Sairausryhmäkohtaisten kiputilan hoitoa ja sairauspoissaolojen kirjoittamista koskevien suositusten käyttöönoton yhteyttä sairauspoissaoloihin ei ole juuri selvitetty. Rekisterianalyysin tulokset viittasivat siihen, että interventio oli tuloksellinen. Sairauspoissaolojen määrä laski, kun interventiota seuranneita vuosia verrattiin sitä edeltäneeseen aikaan, mutta lasku tasoittui hieman pidemmällä aikavälillä. Arvioimme, että keskimäärin intervention avulla saatiin vähennettyä 2.5 sairauspoissaolopäivää työntekijää kohden vuodessa. Onkin todennäköistä, että interventio on tuonut huomattavia taloudellisia hyötyjä.Tulokset korostavat interventioiden käyttöönoton aktiivista seuraamista ja hyvien toimintatapojen juurruttamista organisaatioon.

Lähtökohdat

Sairauspoissaolojen kirjoittamiskäytännöissä on ollut suurta vaihtelua lääkäreiden välillä. Helsingin kaupungin työterveyshuollossa (Työterveys Helsinki) otettiin käyttöön sairausryhmäkohtaiset suositukset tuki-ja liikuntaelinten kiputilojen hoitoon ja sairauspoissaolotarpeen arviointiin liittyen. Tutkimme työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia suosituksista ja niiden käyttöönotosta sekä suositusten yhteyttä työntekijöiden sairauspoissaoloihin.

Aineisto

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston (Helsinki Health Study) tutkimuksessa analysoitiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Rekisterianalyysissa hyödynnettiin sekä työnantajan että kansallisista rekistereistä saatua tietoa. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2019–2020 haastatellen työterveyshuollon henkilökuntaa.

Menetelmät

Hankkeessa hyödynnettiin kvasikokeellista tutkimusasetelmaa ja katkaistun aikasarjan analyysia rekisteriaineiston analysoinnissa. Laadullisen haastatteluaineiston analyysissa sovellettiin aineisto-ja teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analyysissa hyödynnettiin kahta käyttäytymisen muutosta ja sen osatekijöitä erittelevää viitekehystä: Behaviour Change Wheel ja Theoretical Domains Framework.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset vahvistavat organisaatiossa aiemmin tehtyjä havaintoja intervention vaikutuksista. Keskeytetty aikasarja-analyysi osoitti työterveyshuollosta kirjoitetuissa sairauspoissaolopäivissä ja -jaksoissa laskevan kehityksen intervention jälkeen. Sairauspoissaoloihin vaikuttivat monet tekijät lääkäreiden toiminnan ohella. Tulokset korostavat interventioiden käyttöönoton aktiivista seuraamista ja hyvien toimintatapojen juurruttamista organisaatioon, jotta tulokset eivät jää lyhytaikaisiksi.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Asiantuntijoiden toimintaan vaikuttaminen ei ole yksinkertaista. Interventiossa pyrittiin muuttamaan työterveyshuollon lääkäreiden TULE-kivun hoitokäytäntöjä, etenkin työkyvyn ja sairauspoissaolotarpeen arviointia. Tunnistimme suositusten käyttöön vaikuttaneita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa muiden vastaavien interventioiden onnistumiseen. Intervention aktiivisen implementaation lisäksi konteksti on tärkeä. Tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisten työterveyshuoltojen toiminnan kehittämiseen.

Aineisto

Kausto J, Rosenström T et al.Intervention targeted at physicians’ treatment of musculoskeletal disorders and sickness certification: an interrupted time series analysis. BMJ Open 2021;0:e047018 Avaa

Johanna Kausto, Ritva Horppu, Tom Rosenström, Ari Väänänen. Työterveyslaitos. Lääkäreiden ohjeistaminen työterveyshuollossa: Monimenetelmätutkimus kunta-alalla. Loppuraportti
ISBN 978-952-261-977-8 (nid.)
ISBN 978-952-261-978-5 (pdf) Avaa