Labour union representatives in the Finnish paper industry between 1980 and 2008 -väitöskirja

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa muutokset Paperiliiton edustavuudessa järjestön sisällä sekä sen toimintaympäristössä v. 1980-2008, eli lyhyesti sanottuna se, miten Paperiliiton edustavuus on muuttunut teknologisten, sosiaalisten ja taloudellisten muutosten myötä.

Tutkimukseni tarkastelee Paperiliiton sisäistä, ulkoista, institutionaalista ja juridista edustavuutta eri teorioita käyttäen ja ammattiliiton sosiaalisen, juridisen ja institutionaalisen roolin. On tärkeää tutkia ammattiliiton roolia sektorin menestyksen edistämisessä, etenkin kun Suomessa työnantajan ja työntekijöiden edustajan yhteistyö on ollut yksi keskeinen tekijä tuottavuuden varmistamiseksi.

Tutkimus antaa myös mahdollisuuden tarkastella kriittisesti ammattiliiton (ja sektorin yritysten) käyttäytymistä muuttuvassa ympäristössä, esimerkiksi innovaatioiden, globaalisaation ja jäsenten edustamisen tuomissa haasteissa.

Monipuolinen tutkimusaihe vaatii monenlaisten aineistojen ja menetelmien käyttämistä. Käytän kvantitatiivisia menetelmiä sen ollessa mahdollista ja käytännöllistä ja muutenkin käytän kvantitatiivisia aineistoja hyväksi. Suurimmassa osassa tutkimusta käytän kvalitatiivisia aineistoja, mm. lehtikirjoituksia, järjestöjen dokumentteja, juridisia aineistoja ja asiantuntijahaastatteluja. Näitä analysoin aiheisiin sopivien teoreettisten viitekehysten avulla.

Väitöskirjani arvioitu valmistuminen on viimeistään keväällä 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Paul Jonker-Hoffrén

Tiedote

Paperiliiton asema on vaikeutunut alan muutospaineissa

Paperiteollisuuden globaalit muutokset ovat heikentäneet alan
työllisyyttä Suomessa ja supistaneet kotimaisia investointeja. Nämä
muutokset ovat vaikuttaneet Paperiliiton toimintaan ja vähentäneet
liiton edustavuutta. Samalla ammattiliiton sisäiset erimielisyydet
ovat heikentäneet liiton sisäistä demokratiaa. Tästä huolimatta
Paperiliitolla on institutionaalisen asemansa ansiosta edelleen
vaikutusvaltaa.

Tällaisiin tuloksiin päätyi Master of Arts
Paul Jonker-Hoffrén väitöskirjatyössään, jossa hän
Työsuojelurahaston stipendin turvin tutki, miten Paperiliiton
edustavuus oli muuttunut teknologisten, sosiaalisten ja
taloudellisten muutosten myötä sekä järjestön sisällä että sen
toimintaympäristössä vuosina 1980–2008.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui muun muassa
lehtikirjoituksista, järjestöjen dokumenteista, juridisista
aineistoista ja asiantuntijoiden haastatteluista.

Henkilöstövähennyksiä ja kilpailupaineita

Suomen paperiteollisuudessa on ollut ainakin kaksi suurta
toisiinsa liittyvää muutosta. Ensimmäinen on henkilöstömäärän lasku
vuodesta 1980 nykypäivään. Vielä vuonna 1980 paperiteollisuus
työllisti noin 45 000 työntekijää, kun vuonna 2008 määrä oli
pudonnut noin 18 000 työntekijään.

Kehityksen taustalla ovat voimakkaasti kasvanut työn tuottavuus,
mutta myös teollisuuden kansainvälistyminen ja paperiteknologian
kehitys, minkä takia kilpailupaineet ovat erityisesti viime vuosina
aiheuttaneet henkilöstövähennyksiä ja muuttaneet henkilöstön
ulkoistamista koskevia asenteita.

Huomattavaa on kuitenkin, että rajut vähennykset alkoivat vuonna
2006 Voikkaan tehtaan sulkemisella taloudellisten syiden
vuoksi.

Saavutettuja etuja menetettiin työtaistelussa

Väitöstutkimuksessa selvisi, että paperiteollisuudessa
tapahtuneet muutokset ovat ajaneet Paperiliiton vaikeaan asemaan.
Vuosina 2005 ja 2008 paperiteollisuuden työehtosopimukseen
kohdistui paineita, jotka aiheuttivat suuria muutoksia.

Vuonna 2005 käytiin pitkä työtaistelu, minkä vuoksi Paperiliiton
piti lopulta luopua tietyistä saavutetuista eduista. Myöskään
siivoojien, vartijoiden ja kunnossapitopalveluiden ulkoistaminen ei
enää ollut täysin ammattiliiton käsissä.

Vuonna 2008 oli sisäisiä paineita ammattiliiton
sosiaalidemokraattisten ja vasemmistolaisten ryhmien välillä.
Erimielisyyttä aiheutti eräs työehtosopimuksen pykälä, josta oli
hyvin erilaisia mielipiteitä sekä liiton tasolla että kentällä.
Lopuksi Paperiliiton vasemmistoryhmä käytännössä sivuutettiin, ja
SDP-ryhmä on vahvistanut yhteistyötä työnantajan kanssa.

Edustavuus tarjoaa käyttökelpoisen viitekehyksen

Jonker-Hoffrénin väitöstutkimuksen keskeinen käsite on
edustavuus, joka koostuu neljästä elementistä: sisäisestä,
ulkoisesta, juridisesta ja maine-edustavuudesta (reputational
representativeness).

Tämän viitekehyksen avulla ammattiliitot ja muut julkiset
toimijat voivat analysoida omaa asemaansa ja toimintaansa suhteessa
tavoitteisiinsa.

Paperiliiton osalta tämä tarkoittaa, että tarkastelemalla muun
muassa työllisyyttä, aktiivisten jäsenten määrää, työehtosopimusten
sisältöä, sisäistä demokratiaa ja lakkomääriä saadaan kattava kuva
Paperiliiton edustavuudesta liiton muuttuvan ympäristön
kontekstissa.

Jonker-Hoffrén pitää Paperiliiton keskeisenä haasteena hillitä
liiton sisäisiä erimielisyyksiä sekä liitto- että
paikallistasolla.

”Vaikuttaa siltä, että liiton sisäinen demokratia ei aina toimi
mutkattomasti – enemmistöryhmä voisi ehkä kuunnella paremmin
vähemmistöryhmiä, mutta toisaalta vähemmistöryhmien pitäisi myös
olla vähän realistisempia.”

Jonker-Hoffrénin mielestä Paperiliiton kannattaisi harkita,
oliko hyvä päätös jättää liittymättä Teollisuusalojen ammattiliitto
ry:hyn (TEAM:iin). ”Metsäteollisuus muuttuu niin rajusti, että
Paperiliiton pitäisi ehkä ottaa enemmän riskejä ja laajentaa
toiminta-aluettaan myös biotalouden puolelle. Tähän liittyy myös
Paperiliiton suhtautuminen esimerkiksi rikkidirektiiviin.”

Lisäksi Jonker-Hoffrén suosittaa, että Paperiliitto kuten myös
muut ammattiliitot pohtisivat, miten edistää työntekijöiden
työhyvinvointia. Paperiliitto tarvitsisi keinoja, joilla se
aktiivisesti pystyisi puuttumaan henkilöstön työhyvinvoinnissa
ilmeneviin ongelmiin.

Jatkotutkimustarpeita

Jonker-Hoffrénin mielestä olisi hyvä tutkia, mitä mieltä
nykyiset ja entiset paperiteollisuuden työntekijät ovat
Paperiliiton politiikasta. Toinen tutkimus voisi koskea
Paperiliiton suhtautumista ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiin,
jotka ovat relevantteja tarkasteltaessa suomalaisten metsäyritysten
toimintaa.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Jonker-Hoffrén, P.J. 2011. The Finnish Paper Workers’ Union at a crossroads: Labor union representativeness in a changing environment, 1980-2008. 133 pages. Turun yliopiston julkaisuja, Turku 2012. ISBN 978-951-29-5080-5 (PDF). ISSN 0082-6987. https://www.doria.fi/handle/10024/78636 Avaa

Jonker-Hoffrén, P.J. 2011. Whose Constituency? Representativeness of the Finnish Paper Workers’ Union, innovation strategies and outsourcing in the Finnish paper industry between 1980 and 2008, Industrial Relations Journal, Vol. 42, No. 4, pp. 375-391.

Jonker, P. J. 2009. The Finnish Paper Workers’ Union: Becoming a Paper Tiger? Collective Bargaining, Wage Developments and Union Density between 1980 and 2005, Theory in Action, Vol. 2, No. 1, pp. 185-210.

Jonker, P. J. 2008. Gender Aspects of Labour Union Representativeness – The Case of the Finnish Paper Industry Conflict of 2005, Theory in Action Vol. 1, No. 1, pp 48-70.

Väitöstiedote 31.8.2012. https://www.tsr.fi/uutistori/tiedotteet/tiedote/-/view/22781