Lähijohtamisen kehittämisellä parempaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta (LÄIKE)

Tiivistelmä

Hankkeen päämääränä on tuottaa täsmällisempää tietoa ja uusia käytänteitä suomalaisen työelämän lähijohtamisen kehittämiseen siten, että niiden avulla voitaisiin entistä tietoisemmin edistää yksilöiden osaamista, työhyvinvointia ja niiden kautta organisaatioiden tuloksellisuutta. Aiempaan tutkimukseen verrattuna uutta on se, että aihetta lähestytään tuomalla mukaan esimies-alaissuhteiden (Leader-Member Exchange, LMX) ja oppimista sekä kehittymistä tukevan esimiehisyyden (Coaching leadership) yhteydet koettuun työhyvinvointiin ja toiminnan tuloksellisuuteen.

Hanke toteutetaan monimenetelmällisen tiedonkeruun kautta yksityistä, julkista ja kolmatta sektoria edustavista organisaatioista. Lähtötilannetutkimuksen jälkeen kussakin kohdeorganisaatiossa toteutetaan esimiestoiminnan kehittämisinterventiot ja sen heijastuksia tutkitaan monimenetelmällisesti. Tutkimus tuottaa uutta tietoa sekä johtamista että työhyvinvointia käsittelevään tieteelliseen keskusteluun. Tutkimuslähtöisten interventioiden mallintaminen ja kuvaaminen tuottavat käytännön ideoita lähijohtamisen kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan hankeen kuluessa helmikuussa 2011 avattavilla www-sivuilla ja sosiaalisen median eri foorumeilla. Tieteellisiä esitelmiä ja kirjoituksia julkaistaan 2012 alkaen sekä kansainvälisillä että kotimaisilla foorumeilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Liisa Mäkelä

Tiedote

Valmentava johtaja luo työhyvinvointia

Lähijohtaminen työhyvinvointia tukevalla otteella tuottaa
tuloksellisuutta. Hyvinvoiva lähijohtaja pystyy tukemaan alaistensa
työhyvinvointia, kunhan hän pääsee säännöllisesti reflektoimaan
omaa työtään kollegoiden kanssa ja kunhan työyksikön koko pysyy
kohtuullisena.

Vaasan yliopiston Johtamisen yksikkö toteutti 2011–2013
Työsuojelurahaston taloudellisella tuella LÄIKE-hankkeen, jossa
tutkittiin lähijohtajuuden yhteyttä työhyvinvointiin ja
tuloksellisuuteen. Lisäksi selvitettiin, tuottavatko lähijohtajien
tukemiseen kohdennetut kehittämistoimet parempaa työhyvinvointia ja
sen myötä parempaa tuloksellisuutta.

Tulokset osoittivat, että mitä aktiivisemmin esimies toteutti
valmentavaa johtajuutta, sitä paremmin hänen alaisensa voivat.

Tulosten mukaan valmentava esimiehisyys on yhteydessä hyviin
esimies-alaissuhteisiin. Hyvä esimies-alaissuhteiden laatu
puolestaan oli tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä alaisten
tuloksellisuutta indikoiviin asioihin kuten esimerkiksi
kehittymiseen ja tavoitetietoisuuteen.

Esimiestyöhön kohdistuvilla kehittämistoimilla voidaan myös
vaikeina aikoina tukea esimiestyötä siten, että henkilöstö kokee
jopa parantunutta huomion kiinnittymistä työhyvinvointiin ja
esimiestyön laadun säilymistä samalla tasolla.

Lähijohtajiin kohdennettiin interventioita

LÄIKE-hankkeen toteutuksessa tutkimuksellinen pohjatyö,
pitkittäinen monimenetelmällinen aineistonkeruu sekä
interventioiden suunnittelu ja toteutus limittyivät toisiinsa.

Hankkeeseen osallistui viisi suurta organisaatiota ja joukko
pk-yrityksiä. Organisaatiot edustivat kauppaa, rahoitusta,
vakuutusalaa, logistiikkaa, kuntasektoria ja tuotannollista
yritystoimintaa. Kustakin organisaatiosta oli valittu mukaan joukko
esimiehiä ja heidän koko työyhteisönsä.

Kohdeorganisaatioista kerättiin sekä tilastollista että
laadullista aineistoa. Aineistoa kerättiin kyselylomakkeella
kaikista mukana olevista organisaatioista heti hankkeen alussa.

Sen jälkeen toteutettiin lähijohtamisen kehittämisinterventiot,
jotka nimettiin Tieto-koulutuspäiväksi, sekä Teko- ja
Tuuma-työpajoiksi. Kuhunkin kehittämisinterventioon osallistuvat
esimiehet valittiin satunnaisesti arpomalla.

Interventiot pohjautuivat erilaisiin lähtökohtiin. Kognitiivista
eli tiedollista ulottuvuutta tuettiin Tieto-koulutuspäivässä.
Konatiivista eli toiminnallista ulottuvuutta tuettiin
Teko-työpajoin, jotka pohjautuivat ongelmaperustaisen oppimisen
ajattelutapaan. Affektiivista ulottuvuutta tukemaan toteutettiin
Tuuma-työpajoja, joiden lähtökohtana olivat työnohjaus ja
valmentaminen.

Noin kuukauden sisällä interventioista tehtiin seurantamittaus
käyttäen hieman suppeampaa kyselylomaketta kuin alussa. Noin vuoden
kuluttua hankkeen alusta tehtiin vielä yksi aineistonkeruu
alkuperäisellä lomakkeella.

Keskeinen osa aineistoa saatiin lomakekyselyillä. Ensimmäiseen
kyselylomakkeeseen vastasi 1701 henkeä, joista 160 (9,4 %) toimi
esimiesasemassa. Toisella mittauskerralla vastaajia oli 911 ja
kolmannella 712.

Haastatteluja tehtiin kaiken kaikkiaan 70. Lisäksi aineistoksi
saatiin kahden eri organisaation omia tuloksellisuutta indikoivia
tunnuslukuja ja niihin liittyen ylemmän johdon haastatteluja.

Lähijohtaminen organisaation kriittinen tekijä

Hankkeen tulokset ovat herättäviä, kun otetaan huomioon
työelämän kehityssuunta. Tutkituissa organisaatioissa vahvistui
hankkeen aikana, että työelämän tulevaisuutta ennakoivat puheet
kilpailun kovenemisesta ja turbulenssin lisääntymisestä ovat jo
tätä päivää.

Lähijohtaminen on organisaatioissa kriittinen tekijä.
Kapea-alaisen tulosten tarkkailun sijaan tulisi johtamisessa
kiinnittää huomio tekijöihin, joiden myötä hyvät tulokset syntyvät.
Ennen muuta tämä tarkoittaa esimiestyössä valmentavaa otetta,
esimies-alaissuhteiden laatua ja henkilöstön työhyvinvointia.

Jatkuvat muutokset koettelevat sekä henkilöstön että
johtamistehtävissä olevien työhyvinvointia. Lähijohtajat myös
vaihtuvat tiuhaan, jolloin esimies-alaissuhteiden luominen ja
ylläpito vaativat erityistä huomiota.

Näissä muutoksissa lähijohtamista ei voi jättää lähijohtajien
itsensä varaan ja vastuulle, vaan organisaation on määriteltävä
johtamiselle tavoitteet ja resurssit sekä tuettava lähijohtajia
heidän työssään. Yksi tuen lähde ovat tehokkaat, helposti
toteutettavat ja tarvelähtöiset kehittämismenetelmät.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Liisa Mäkelä, Riitta Viitala, Jussi Tanskanen, Risto Säntti, Timo-Pekka Uotila. LÄIKE, Lähijohtamisen kehittämisellä parempaa hyvinvointia ja tuloksellisuutta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 191. ISBN 978-952-476-504-6 (painettu), ISBN 978-952-476-505-3 (verkkojulkaisu), ISSN-L 1238-7118. ISSN 1238-7118 (painettu), ISSN 2323-6833 (verkkojulkaisu). http://www.uva.fi/fi/research/publications/orders/database/?julkaisu=740 Avaa

Kangas, H. 2013. The development of the LMX relationships after a newly appointed leader enters an organization. Human Resource Development International, 16:5, 575-589.  Viitala, R. & Rybatzki, H. 2011. Future Leadership Development: Challenges and Strategies. Teoksessa: Viitala, R., Suutari, V. & Järlström, M.. Ikkunoita henkilöstötyön tulevaisuuteen. Vaasan yliopiston julkaisuja: Selvityksiä ja raportteja 171, 185-201.

Uotila, T-P., Viitala, R., Mäkelä, L. & Tanskanen 2012. Goal awareness and performance matter in job well-being. Kokoomajulkaisussa S. Vanhala, K. Tilev ja S. Lindström (toim.) Ristivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja Kauppa + Talous 2/2012, 61-78. ISBN 978-952-60-4768-3, ISSN 1799-4799.

Viitala, R., Säntti, R. & Mäkelä, L. 2012. Organizational climate’s connection to job well-being. Kokoomajulkaisussa S. Vanhala, K. Tilev ja S. Lindström (toim.) Ristivetoa vai yhtä köyttä? Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja Kauppa + Talous 2/2012, 97-106. ISBN 978-952-60-4768-3, ISSN 1799-4799.

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/26328

Tutkimus tutuksi -tapaamisen 12.4.2013 esittelykalvot Avaa

Heroja Teija, Koski Arja, Seppälä Pekka, Säntti Risto, Wallin Aila (toim.) 2014. Parempaa työelämää tekemässä. Tutkiva ote työnohjaukseen. ISBN 978-9949-532-40-7 s.202-216