Laivojen sisäilman laadun ja sisäympäristön kehittäminen (LAIVA)

Tiivistelmä

Hankkeessa selvitetään laivaympäristön kemialliset, mikrobiologiset ja hiukkasmaiset altisteet sekä keinoja vähentää epäpuhtauksille altistumista optimaalisten siivouskäytäntöjen avulla ja ilmanvaihtoteknisin keinoin. Lisäksi kehitetään epäpuhtauksien reaaliaikaiseen mittaamiseen ja pintojen mikrobiologisen puhtauden seurantaan perustuva monitorointistrategia. Hanke tuottaa arvokasta uutta tutkimustietoa laivojen hyvän sisäilman ja sisäympäristön laadun turvaamiseksi myös pandemiatilanteissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heidi Salonen

Tiedote

Risteilyalusten sisäympäristön laatu, puhtaanapito ja ilmanvaihto

Tiivistelmä

Risteilyalukset ovat sisäympäristöinä hyvin erityisiä tilojen käyttötarkoituksen, ilmanvaihtojärjestelmän ja suuren ihmistiheyden vuoksi. Risteilyaluksilla työskentelee vakituisesti yli 7000 henkilöä ja heidän lisäkseen matkustaa yli 13 miljoonaa ihmistä vuosittain. Laivalla työskentelyn erityispiirteenä muihin työympäristöihin verrattuna on vielä pitkäjaksoinen oleskelu samoissa tiloissa. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää kokonaisvaltaisesti risteilyaluksen sisäympäristön erilaisia altisteita, sisäolosuhteita, ilmanvaihdon toimintaa sekä optimaalisia siivouskäytäntöjä ja pintojen puhtautta erilaisissa laivan tiloissa.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Suomessa on tutkittu laajasti erilaisten työympäristöjen sisäolosuhteita, mutta risteilyaluksilla ei vastaavia kokonaisvaltaisia sisäympäristön laadun tutkimuksia ole tehty. Lisäksi koronapandemian aikana laivojen terveysturvallisuus nousi erityiseksi huolenaiheeksi, ja ilmanvaihdon merkitys ilmavälitteisten virustartuntojen leviämisen hallinnassa nostettiin esille uudella tavalla. Risteilyalukset ovatkin merkittäviä virusten leviämisen lähteitä pandemioiden ja muiden epidemioiden aikana.

Aineisto

Hankkeessa perehdyttiin monipuolisten tutkimusten avulla suomalaisen risteilyaluksen sisäilman mitattuun ja koettuun laatuun, ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan virusten leviämisen kannalta sekä siivousmenetelmiin ja puhtaustasoon. Aluksella tehtiin useita tutkimuksia sekä satamassa olon että risteilyn aikana.

Menetelmät

Tutkimusten suunnittelussa hyödynnettiin laivasta saatavilla olevia teknisiä tietoja erityisesti LVI-järjestelmiin liittyen. Tutkimusmenetelminä käytettiin standardoitua näytteenottoa, jatkuvatoimista monitorointia, henkilöstön kyselytutkimusta, koeasetelmia, siivoushenkilöstön haastattelututkimusta sekä olosuhteiden mallinnusta.

Tulokset ja johtopäätökset

Sisäilman laadun osalta tutkitut tilat olivat melko samankaltaisia muihin tavanomaisiin suomalaisiin työympäristöihin verrattuina. Tilojen käyttötarkoitus ja erityispiirteet, kuten esimerkiksi ravintolatoiminta, erottuivat tuloksissa selvästi. Siivouksessa osa tutkituista pinnoista pitäisi puhdistaa huolellisemmin, jotta tavoiteltu puhtaustaso saavutetaan. Ilmanvaihdon tehokkuus oli lähes kaikissa tiloissa huomattavasti alhaisempi kuin tavoitellussa täydellisen sekoittumisen tilanteessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksessa havaittiin, että tuloilman ilmanjakoratkaisuissa on merkittävää kehittämispotentiaalia ilmanvaihdon tehokkuuden parantamiseksi, ja epäpuhtauslähteen sijainnilla oli merkittävä vaikutus patogeenien leviämiseen. Siivouskäytäntöjen osalta annettiin myös muiden työpaikkojen kannalta käyttökelpoisia suosituksia. Työolosuhteita laivalla voisi kehittää esimerkiksi parantamalla akustiikkaa ja lämpötilan säätömahdollisuuksia. Sisäilman laatuun satamassa ollessa olisi hyvä perehtyä enemmän.

Aineisto

Julkaisuluettelo Avaa

Camilla Vornanen, Elli Anttila, Leila Kakko, Alo Mikola, Emmanuelle Castagnoli, Tuomas Alapieti, Eija Reunanen, Sampo Saari, Gaetano Macaluso, Raimo Mikkola, Pentti Kujala, Jarek Kurnitski, Heidi Salonen. Laivojen sisäympäristön ja sisäilman laadun kehittäminen. Loppuraportti. Aalto University publication series Science, Technology 8/2025
ISBN 978-952-64-2920-5 (pdf)
ISSN 1799-490X (pdf) Avaa