Lakimuutoksen vaikutus työhön paluuseen pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen

Hanketiedot

Hankenumero
116246

Hakija
Jaana Halonen

Toteuttaja
Jaana Halonen

Lisätietoja
Jaana Halonen
jaana.halonen@ttl.fi

Toteutusaika
24.9.2016 - 10.10.2016

Työsuojelurahaston päätös
15.6.2016
900 euroa

Kokonaiskustannukset
1 297 euroa

Tulokset valmistuneet
10.10.2016

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteet: Työhönpaluu pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen on tärkeää niin työntekijälle, työnantajalle kuin yhteiskunnalle. Suomessa tuli vuonna 2012 voimaan ns. 30-päivän säädös, joka velvoittaa työnantajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairauspoissaoloja on kertynyt 30 päivää. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko lakimuutos parantanut työhönpaluuta vähintään 30 sairauspoissaolopäivän jälkeen. Menetelmät: Käytimme kolmea 70%:n satunnaisotosta suomalaisesta työikäisestä väestöstä: 1) ennen lakimuutosta –kohortti oli vuodelta 2010, 2) jälkeen lakimuutoksen –kohortti oli vuodelta 2013 ja 3) vertailu –kohortti vuodelta 2008. Kansallisista rekistereistä yhdistimme henkilöiden sairauspoissaolotiedot, ansio- ja työttömyysjaksot sekä eläketiedot. Elinaika-analyysillä seurasimme paluuta töihin vähintään 28 päivän ajaksi 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen ja vertasimme keskimääräistä aikaa työhönpaluuseen ennen ja jälkeen lakimuutoksen. Analyysi toistettiin sukupuolittain, ikäryhmittäin sekä eri sairauspoissaolojen diagnoosiryhmissä. Tulokset: Alustavat tulokset osoittavat hyvin pieniä muutoksia keskimääräisessä työhönpaluu ajassa 30 sairauspoissaolopäivän jälkeen kun verrataan tilannetta ennen ja jälkeen lakimuutoksen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jaana Halonen

Tiedote

30 päivän säännön vaikutukset sairauspoissaoloihin vain vähäisiä

10.10.2016

Niin sanotun 30 päivän säännön vaikutukset pitkittyneisiin sairauspoissoloihin ovat olleet väestötasolla vain vähäisiä.

Vuonna 2012 Suomessa tuli voimaan säädös, jonka mukaan työnantajalle tuli velvollisuus ilmoittaa työterveyshuollolle, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissoloja 30 päivää.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Jaana Halonen esitteli työkyvyttömyyden ehkäisyä käsitelleessä konferenssissa tutkimusta, jossa selvitettiin, onko lakimuutos nopeuttanut paluuta pitkittyneeltä sairauslomalta.

Kolmesta kohortista

Tutkimuksessa käytettiin kolmea 70 prosentin satunnaisotosta suomalaisesta työikäisestä väestöstä: 1) ennen lakimuutosta -kohortti oli vuodelta 2010, 2) jälkeen lakimuutoksen -kohortti oli vuodelta 2013 ja 3) vertailukohortti vuodelta 2008.

Kansallisista rekistereistä yhdistettiin henkilöiden sairauspoissaolotiedot, ansio- ja työttömyysjaksot sekä eläketiedot. Elinaika-analyysillä seurattiin paluuta töihin vähintään 28 päivän ajaksi 30 päivän sairauspoissaolon jälkeen ja verrattiin keskimääräistä aikaa työhönpaluuseen ennen ja jälkeen lakimuutoksen. Analyysi toistettiin sukupuolittain, ikäryhmittäin sekä eri sairauspoissaolojen diagnoosiryhmissä.

Joitakin myönteisiä vaikutuksia

Alustavat tulokset osoittavat hyvin pieniä muutoksia keskimääräisessä työhönpaluuajassa 30 sairauspoissaolopäivän jälkeen. Kuitenkin joitakin myönteisiä vaikutuksia on havaittavissa aineistoissa, joka on kerätty reilu vuosi, eli varsin pian, lakimuutoksen voimaantulon jälkeen.

Tutkijaryhmä aikoo eritellä tuloksia laajemmin esimerkiksi eri diagnoosiryhmissä. Tulokset tullaan julkaisemaan kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä vuonna 2017, ja niistä tiedotetaan myös kansallisesti.

Neljäs WPDI (Work Disability Prevention & Intervention) -konferenssi pidettiin Amsterdamissa 25.–29. syyskuuta 2016.

Työsuojelurahasto tuki Halosen osallistumista tapahtumaan matkastipendillä.

Toimittaja
Leena Huovila