Läsnäolon kokemus työpaikalla – Mindfulness-menetelmien ruumiilliset merkitykset teknologia-alalla

Tiivistelmä

Hankkeessa selvitetään, millaisia merkityksiä kehon tarkkailu saa teknologia-alan mindfulness-koulutuksissa, ja millaisia kehonkuvia koulutuksissa esitetään. Tutkimuksessa tehdään 30 työntekijöiden haastattelua , joista kymmenen tehdään tällä rahoituksella.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Millaisia ruumiillisia merkityksiä mindfulness-perustaiset menetelmät saavat teknologia-alan työpaikalla? 2) Millaisia kehonkuvia mindfulness-koulutuksissa välitetään? 3) Millaisia tutkimusmetodeja meditatiivinen kokemus tarvitsee? Huomioin teknologia-alan työn ympäristöjen vaikutuksen meditatiiviseen kokemukseen metodologian tasolla. Havainnoivaan asenteeseeni kuuluu affektiteoreettisen tutkimusposition ottaminen kentällä, ja oman subjektiivisen kokemukseni hyödyntäminen osana havainnointia ja haastatteluja.

Tutkimuksen aineisto koostuu aiemmin Suomen Akatemian projektissa (2014) ja Työsuojelurahaston rahoituksella (2015-2016) kerätystä aineistosta, jonka keruu jatkuu haettavalla rahoituksella. Steven Stanleyn ja Rebecca Cranen projektin Exploring Interaction in Mindfulness-Based Courses aineisto täydentää omaa aineistoani.

Tutkimuksessa saatetaan loppuun kaksi kansainvälistä artikkelia, jotka julkaistaan vuoden 2018 aikana. Tutkimuksen aikana lähetetään arvioon kaksi artikkelia, joiden julkaisuaikataulu on 2019.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ilmari Kortelainen

Tiedote

Teknologian ja läsnäolon suhde koetaan ristiriitaisena

Teknologiayrityksille suunnatut mindfulness-koulutukset poikkeavat retoriikaltaan ja sosiaaliselta luonteeltaan paljon tavallisesta mindfulness-koulutuksesta, selviää Ilmari Kortelaisen tutkimuksesta.  

Mindfulness tuottaa ja toteuttaa kehollisia kokemuksia, joita omaksutaan osaksi työroolia. Työrooleja voidaan käyttää yhtenä kehollisen hallinnan tai muokkaamisen muotona.  

Tutkija Ilmari Kortelainen haastatteli kymmentä mindfulness-ohjaajaa ja analysoi haastattelut. Suurin osa haastateltavista toimi mindfulness-kouluttajina työelämässä, kuten teknologiayrityksissä. Tutkimus poiki myös Cardiffin yliopiston tekemän haastattelun, jossa kerrotaan tutkimuksen aikana syntyneistä ideoista.

Haastateltujen ohjaajien mukaan mindfulness teknologia-alan suuryrityksissä poikkeaa mindfulnessista muissa koulutuksissa. Muun muassa tulokset, harjoitusten tehtävät, taloudellisten intressit, ruumiillinen esittäminen ovat muihin koulutuksiin nähden erilaisia.

Mindfulness-ohjaajat kokivat teknologian ja läsnäolon suhteen ristiriitaisena. Teknologian kanssa on mahdollista oppia meditoimaan mutta teknologinen kulttuuri koettiin häiritsevän huomion suuntaamista ja tervettä läsnäoloa työyhteisöissä. Teknologiaa ei kuitenkaan voimakkaasti kritisoitu eikä mindfulness-koulutukset sisältäneet esimerkiksi teknologiakritiikkiä.

Kortelaisen mukaan työelämän mindfulness-valmennuksissa pitäisi tutkia kehonkokemuksen tasolla yksilöllisesti vaihtelevaa ja ympäristöstä riippuvaista MBItä (Mindfulness-Based-Intervation).  Liian suurien lupausten antaminen työntekijöille ja suurelle yleisölle kannattaa asettaa tarkastelun alle. Sekä ohjaajien että työntekijöiden kokemusten varianssi ja niiden käsittely puuttuu mindfulness-koulutuksista suurelta osin.

Kortelainen kirjoitti haastatteluaineiston pohjalta neljä artikkelia, joista ensimmäinen on julkaistu. Työsuojelurahasto rahoitti Kortelaisen tutkimusta stipendillä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Kortelainen, Ilmari. Universaali keho? Itsen tarkkailu mindfulness-valmennuksissa. Niin & näin 4/18 http://netn.fi/node/7394