Lastensuojelusosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa
Loppuunsaattamisstipendi
Hanketiedot
Hankenumero
117175
Hakija
Andreas Baldschun
Toteuttaja
Andreas Baldschun
Lisätietoja
Andreas Baldschun
andreas.baldschun@uef.fi
Toteutusaika
1.8.2017 - 31.12.2017
Työsuojelurahaston päätös
15.6.2017
5 250 euroa
Kokonaiskustannukset
5 250 euroa
Tulokset valmistuneet
31.12.2017
Tiivistelmä
Väitöskirja keskittyy sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin, fokuksena lastensuojelun sosiaalityöntekijät suomalaisessa kontekstissa. Väitöskirja esittää työhyvinvoinnin moniulotteisen mallin, joka käsittää kuusi dimensiota: affektiivinen, kognitiivinen, sosiaalinen, henkilökohtainen, ammatillinen ja psykosomaattinen hyvinvointi. Tämä tarjoaa syvällisempää tietoa työhyvinvoinnin rakenteesta ja edistää positiivista näkemystä työntekijöiden hyvinvoinnista työssä.
Teoreettisen kehittämisen lisäksi väitöskirjassa tutkitaan empiirisesti suomalaisten sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia hyödyntäen dataa meneillään olevasta pitkittäistutkimuksesta suomalaisen julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnista (Kunta 10). Empiirinen tutkimus voidaan jakaa kahteen osuuteen: 1. selvitetään rakenneyhtälömallinnuksella työhyvinvoinnin rakenne sekä arvioidaan eroavaisuudet sosiaaliohjaajien, lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalityöntekijöiden välillä. 2. Tutkitaan työhyvinvoinnin eroja lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalityöntekijöiden välillä: mitä terveyteen liittyviä muuttujia ilmenee käyttäen t-test-tilastoa ja laskemalla muuttujien suhdetta korkeaan työhyvinvointiin käyttäen logistista regressioanalyysiä.
Väitöskirjan tulokset ovat käytettävissä keväällä 2018.
Hankkeen vastuuhenkilö
Andreas Baldschun
Tiedote
Sosiaalityöntekijä kovilla lastensuojelussa
31.12.2017Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Andreas Baldschun tarkastelee lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja julkisen sektorin sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia. Hän havaitsee, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät tuntevat muita heikompaa affektiivista (tunnesisällöllistä) ja psykosomaattista hyvinvointia sekä muita selvempiä merkkejä loppuun palamisesta.
Baldschun lupaa teoreettisen mallinsa ja kokeellisten tulostensa tarjoavan sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnista kattavan viitekehyksen.
Hän esittelee mallinsa ja muut tulokset väitöstilaisuudessa, joka järjestetään Kuopion kampuksella 28. syyskuuta 2018. Baldschun viimeisteli tutkimustaan Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendillä.
Löydöksistään Baldschun muokkaa ehdotuksia sosiaalityön koulutukseen, käytäntöön ja johtamiseen.
Kuusiulotteinen työhyvinvointimalli
Baldschun teki moniulotteisen työhyvinvointimallin, joka perustuu sosiaalityöntekijöillä tehtyyn kokeelliseen tilannetutkimukseen. Hän hankki tutkimusotoksensa käynnissä olleesta pitkittäisestä Kunta10-tutkimuksesta. Sen kokonaisotos 11 kunnasta on 1 220 henkilöä, heistä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on 893 ja sosiaaliohjaajia 327.
Baldschun tutki sosiaalityöntekijöiden työsidonnaista stressiä ja hyvinvoinnin avaintekijöitä rakenneyhtälömallinnuksella; korkean työhyvinvoinnin tekijöitä hän tutki logistisella regressioanalyysilla.
Moniulotteisen mallin kuusi työhyvinvoinnin ulottuvuutta ovat affektiivinen, kognitiivinen, sosiaalinen, ammatillinen, henkilökohtainen ja psykosomaattinen hyvinvointi. Teoreettisena viitekehyksenä hän käytti systeemistä teoriaa.
Teoria pääosin päti
Työhyvinvoinnin kuusiulotteinen teoreettinen rakenne osin vahvistui rakenneyhtälömallinnuksessa.
Baldschunin mukaan hyvinvoinnista paljastui neljä ulottuvuutta: affektiivinen, sosiaalinen ja psykosomaattinen sekä yhteen sulautuneet kognitiivinen eli tiedollinen ulottuvuus ja ammatillinen ulottuvuus.
Kun Baldschun arvioi kokeellista mallia, hän havaitsi, että malli sopii yleisesti sosiaalityöhön.
Kuitenkin lastensuojelun sosiaalityöntekijät tunsivat muita heikompaa affektiivista ja psykosomaattista hyvinvointia. Lisäksi lastensuojelun työntekijöillä terveysmuuttujien arviointi paljasti tilastollisesti muita korkeampia merkkejä loppuun palamisesta.
Yleisessä terveydessä, myötätuntoisuudessa ja yleisessä työhyvinvoinnissa Baldschun ei havainnut eroja.
Baldschun tunnisti myös monia korkeasta työhyvinvoinnista kertovia tekijöitä. Ne voi jakaa yksilöllisiin ja organisatorisiin tekijöihin. Pohjimmiltaan ne osoittavat vastuun jakamista työhyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineisto
Baldschun, Andreas. . Itä-Suomen yliopisto, 2018. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies., no 176 ISBN: 978-952-61-2828-3 (Print) ISBN: 978-952-61-2829-0 (PDF) ISSNL: 1798-5749 ISSN: 1798-5749 ISSN: 1798-5757 (PDF) Avaa