Luontoympäristö työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen voimavarana

Tiivistelmä

Tutkimushankkeen päätavoitteena on saada uutta tietoa luontoavusteisen ryhmämuotoisen intervention tuloksellisuudesta työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen edistämisessä sekä toimintamalleja luontoavusteisten interventioiden kytkemisestä osaksi työterveyspalveluja. Tämä on uusi näkökulma luontoympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävien vaikutusten hyödyntämiseen työterveyshuollossa ja suomalaisessa työelämässä.

Tutkimushanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitamme kyselytutkimuksella, missä määrin työntekijät hyödyntävät luontoympäristöä työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen voimavarana ja millaisia yhteyksiä luonnossa ulkoilulla on heidän työhyvinvointiinsa. Toisessa vaiheessa selvitämme luontoavusteisen intervention vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Tutkimuksessa noudatetaan satunnaistettua ryhmäinterventioasetelmaa. Kolmannessa vaiheessa haastattelemme työterveyspalveluiden ammattihenkilöitä heidän kokemuksistaan luontoympäristön hyödyntämisestä asiakkaiden työhyvinvoinnin edistämisessä. Haastattelututkimuksen tavoitteena on kehittää luontoavusteinen intervention soveltuvuutta työterveyshuollon käyttöön niin ryhmien kuin yksilöasiakkaidenkin kanssa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vuoden 2017 loppupuolelta lähtien (esim. luontoavusteisen intervention menetelmiä työterveyshuollossa). Hankkeen tulokset yhteen kokoava loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Katriina Hyvönen

Tiedote

Luonnossa ulkoilu lisää työhyvinvointia

Luonnossa ulkoileminen edistää monin tavoin työhyvinvointia, todetaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa.

Parhaimmaksi työhyvinvointinsa kokivat ne työntekijät, jotka ulkoilevat luonnossa lähes päivittäin vapaa-aikana ja lisäksi heidän työhönsä sisältyy luonnossa oleskelua. Luonnossa ulkoilun määrällä ja säännöllisyydellä myös työaikana näyttäisi siis olevan merkitystä.

Tutkimuksen perusteella työntekijöille voidaan suositella luonnossa ulkoilua myös työaikana.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusmäärärahalla hanketta, jossa tutkittiin itsenäisen luonnossa ulkoilun ja luonnossa ulkoiluun perustuvan ryhmämuotoisen Luonnosta virtaa (LuoVi) -intervention yhteyksiä työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen.

Välittömiä myönteisiä vaikutuksia tunnetiloihin

Tutkimus perustuu 835 suomalaisen työntekijän ja 13 työterveysammattilaisen kysely-, interventio- ja haastatteluaineistoihin. Hankkeeseen osallistui useita kunta-alan ja yksityisen sektorin organisaatioita. Tutkimukset toteutettiin kevään 2016 ja syksyn 2017 välillä.

Kartoittavan kyselyn tulokset osoittivat, että luonnossa ulkoilu on yhteydessä erityisesti työn imuun. Tutkittavat, jotka raportoivat ulkoilevansa luonnossa useammin ja viettävänsä siellä enemmän aikaa, kokivat myös enemmän työn imua.

Tutkittavat, jotka viettivät enemmän aikaa luonnossa ulkoillen, kokivat myös tuottavuutensa paremmaksi.

Interventiotutkimuksessa havaittiin, että LuoVi –ryhmällä ja itsenäisellä ulkoilulla oli välittömiä myönteisiä vaikutuksia tunnetiloihin ja psykologiseen työstä irrottautumiseen.

Haastattelututkimuksen perusteella todettiin, että luontolähtöisten interventioiden käyttöä tukee erityisesti ammattilaisen oma luontosuhde ja myönteiset kokemukset luontomenetelmien käytöstä. Luontolähtöisten interventioiden käytön esteinä olivat erityisesti ammattihenkilön oma kynnys sekä käytännön haasteet niiden toteuttamiseksi.

Potentiaalia työterveyspalveluiden välineeksi

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että LuoVi-interventio olisi yksi mahdollinen interventiorakenne, jota voisi kehittää edelleen työterveyden tarpeisiin. Työterveysammattilaiset kaipaavat tutkittua tietoa luontolähtöisistä interventioista ja lisäksi selkeää interventiorakennetta työn tueksi.

LuoVi-ryhmän etuja näyttäisivät olevan muun muassa lähiohjaus, ryhmän tuki, sitoutuminen ja harjoitteiden avulla luonnon kokonaisvaltainen kokeminen.

LuoVi-interventio mahdollistaa muun muassa myönteiset mielialan muutokset, psykologisen irrottautumisen työstä ja psyykkisen prosessoinnin. Pidemmällä aikavälillä se saattaa vähentää työuupumukseen liittyvää kyynistymistä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kirsi Salonen, Katriina Hyvönen, Katariina Määttä, Taru Feldt, Saija Mauno, Joona Muotka. 2018.  .  Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisusarja, 355. 105 sivua. Avaa

ISSN 978-951-39-7539-5 ISBN 978-951-39-7539-5 (pdf)