Luova johtaminen – Taiteista arvoa esimiestyön kehittämiseen

Hanketiedot

Hankenumero
114184

Hakija
GlaxoSmithKline Finland Oy

Toteuttaja
GlaxoSmithKline Finland Oy

Lisätietoja
Susanna Grundström
susanna.e.grundstrom@gsk.com

Toteutusaika
1.4.2014 - 30.12.2014

Työsuojelurahaston päätös
1.4.2014
16 000 euroa

Kokonaiskustannukset
32 000 euroa

Tulokset valmistuneet
30.12.2014

Tiivistelmä

Projektissa kehitetään GlaxoSmithKline Finland Oy:n johtoryhmän kanssa yhteisesti johtamiskäytänteitä, jotta kansainvälisesti asetetut johtamistavoitteet saadaan sovitettua käytännön työhön. Hanke kehittää uudenlaisia esimiestaitoja ja parantaa esimieskommunikaatiota eli ns. leadership-taitoja.

Projektissa sovelletaan taiteen ja draaman keinoja johtajuuden kehittämisessä. Hanketta johdetaan GSK:n toimitusjohtajan, HR Business Leaderin ja kaupallisen yksikön johtajan toimesta. Johtajuuden kehittämisen tukena toimii tutkimusperusteinen alkuselvitys, jonka sisältöjä ja tuloksia nivotaan työpajasuunnitteluun mukaan. Tavoitteena on muuttaa johtoryhmän keskinäistä dynamiikkaa ja kehittää esimiestyön valmiuksia henkilöjohtamisen suuntaan. Tavoitteeseen päästään sillä, että projektiin osallistuvat esimiehet tulevat tietoiseksi omista heikkouksistaan ja vahvuuksistaan sekä projektin tukemana muokkaavaat omia toimintastrategioita sparraavampaan suuntaan.

Projekti tuottaa Taideyliopistolle tietoa siitä, millaisella Luova johtaminen MBA -koulutuksella tulevaisuuden johtajia voitaisiin valmentaa. Projekti toimii eräänlainen demovaiheena testauttaa taiteen keinojen toimivuus johtamisen kehittämisessä.

Projektin sisältöjen osalta projektipäällikkönä toimii teatteria käyttävä työyhteisövalmentaja Satu-Mari Jansson (Theatreworks). Projektissa kerätään tutkimustietoa taiteiden käytön vaikuttavuudesta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Susanna Grundström

Tiedote

Paremmaksi pomoksi teatterin keinoin

30.12.2014

Luova johtaminen -projektissa kehitettiin Suomen GlaxoSmithKlinen (GSK) johtoryhmän johtamista teatterin keinoin. Erityisesti onnistuttiin kehittämään esiintymis- ja viestintätaitoja. Vuorovaikutuksen ja palautteenantokyvyn kehittämiset lisäsivät johtoryhmän keskinäistä luottamusta. Esiintymisvarmuuden kasvu näkyi ryhmän tiivistymisessä.

Hanketta johtivat GSK:n toimitusjohtaja Marko Koistila, henkilöstöjohtaja Susanna Grundström, kaupallisen yksikön johtaja Pekka Lehmus ja TheatreWorksin toimitusjohtaja ja työyhteisövalmentaja Satu-Mari Jansson.

GSK on yksi maailman johtavista lääkevalmistajista. Suomen GSK pyrki saamaan kansainvälisesti asetetut johtamistavoitteet käytäntöön. Suomen yksikössä esimiestaitoja ja esimiesviestintää kehitettiin teatterin ja draaman keinoilla. Yrityksen johtoryhmä sovelsi teatterikeinoja työpajoissa.

Itsetuntemuksesta alkuun

Hanke käynnistyi huhtikuussa 2014 johtajien työohjauksilla. Joka johtaja asetti itselleen kaksi tehtävää, joilla voi kehittää omaa johtajuuttaan ja rooliaan johtoryhmässä. Lisäksi selvitettiin johtoryhmän halu päästä tavoitteisiinsa.

Tavoitteisiin kuuluivat johtoryhmän keskinäisen dynamiikan muuttaminen, päätöksenteon nopeuttaminen ja esimiesten johtamistaitojen parantaminen. Tavoitteita kohti edettiin siten, että esimiehiä opastettiin tiedostamaan omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Näiden havaintojen perusteella esimiehet harjoittelivat johtamistapojensa muokkaamista. Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston tukemana.

 Uusi roolitus: uusia näkökulmia

Johtoryhmää valmennettiin yhteistyöhön muun muassa otattamalla erilaisia rooleja. Eräs johtaja kuvaa kokemusta mielenkiintoiseksi: ”Näytelmä avasi silmiä huomaamaan vivahteita ryhmätyöskentelyssä. Valmennus opettaa itsestä ja kollegoista uusia asioita tai vahvistaa vanhaa. ”

Johtajia sparrattiin muun muassa petraamaan kehon ja äänen käyttöä, samoin esiintymistä ja läsnäoloa terävöitettiin.

Huumori voi vapauttaa

Koulutus huipentui vuoden 2014 lopussa yleisön sitouttamiseen huumorilla eli stand up -johtamiseen. Näin ylistävästi kertoo yksi osallistuja: ”Pääsin seuraamaan vierestä kun yksi meistä puhkesi kukkaan GSKGaalassa johtamisen valmennusohjelman tuloksena. Työroolistaan johtuen hänet on koettu lukuorientoituneeksi ja ujoksi. Hän muutti imagoaan tai brändiään koko henkilöstön edessä yhdellä kertaa.”

Jotkut johtoryhmästä toivoivat samankaltaista jatkoa. Ehkäpä hankkeesta tehdään interventiotutkimus, joka voi osoittaa teatterin arvon johtamisen kehittämiselle.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Loppuraportti Avaa

Artikkeli Telma-lehdessä 3/2015: Johtaminen tehostuu teatterin keinoin. http://telma-lehti.fi/johtaminen-tehostuu-teatterin-keinoin/