Maatalouslomittajien ja -työntekijöiden perehdytyksen, työnopastuksen ja muun päivittäisjohtamisen hyvät käytännöt (Johto-tutkimus)

Hanketiedot

Hankenumero
115141

Hakija
Työtehoseura ry

Toteuttaja
Työtehoseura ry

Lisätietoja
Janne Karttunen
janne.karttunen@tts.fi

Toteutusaika
1.6.2015 - 16.12.2016

Työsuojelurahaston päätös
25.3.2015
48 000 euroa

Kokonaiskustannukset
68 000 euroa

Tulokset valmistuneet
16.12.2016

Tiivistelmä

Johto-tutkimuksen tavoitteena on edistää maatalouslomittajien ja työntekijöiden työturvallisuutta ja työterveyttä sekä heidän työnsä tuottavuutta. Näihin päämääriin pyritään keräämällä, arvioimalla, jatkojalostamalla ja levittämällä käytännönläheistä tietoa hyvistä käytännöistä maatalousalalla palkkatyötä tekevien lakisääteisessä perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä muussa päivittäisjohtamisessa. Ammattitaitoinen maatalousyrityksen johtaminen edistää maatalouselinkeinon kannattavuutta ja parantaa maatalousalalla palkkatyötä tekevien työllisyys-ja turvallisuustilannetta.

Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmät ovat tilastotarkastelu, sähköinen kysely ja tilakäynnit. Tilastotarkastelussa perehdytään maatalous-lomittajille ja -työntekijöille korvattujen työtapaturmien syihin ja seurauksiin. Suurille lypsykarjatiloille tehtävässä kyselyssä kartoitetaan muun muassa perehdyttämisen ja työnopastuksen sekä muun päivittäisjohtamisen käytäntöjä. Kyselyssä esille nouseviin ilmiöihin haetaan syventävää tietoa karjatiloille tehtävillä tilakäynneillä.

Johto-tutkimuksesta julkaistaan vuoden 2015 lopussa TTS:n maataloustiedote työnimeltään ”Hyvät käytännöt työn tuottavuuden parantamisessa suurilla lypsykarjatiloilla”, ja alkusyksystä 2016 julkaistaan toinen TTS:n maataloustiedote ”Perehdyttämisen, työnopastuksen ja muun päivittäisjohtamisen hyvät käytännöt maatalousyrityksissä”. Tuloksia esitellään myös ammattilehtikirjoituksissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Janne Karttunen

Tiedote

Maatilan työnopastus etenisi sanoin ja kuvaohjein

16.12.2016

Työtehoseura suosittaa maatilojen työnopastukseen kirjallisia ohjeita erityisesti, kun käsitellään tuotantoeläimiä ja koneita sekä ratkaistaan riskialttiita häiriötilanteita. Keskeisiin työpisteisiin olisi syytä laittaa kuvitettuja opastauluja ja riskipaikkoihin varoitusmerkkejä. Yrittäjä näyttää esimerkkiä. 

Maatalousasiantuntijoiden ja -yrittäjien itsensä toivotaan levittävän tietoa hyvistä johtamiskäytännöistä alan muille yrittäjille. Työtehoseuran tutkijat kuitenkin toteavat, että ulkopuolista työvoimaa käyttävien kotitilojen johtamiskäytännöt vaihtelevat.

Kotieläintiloilla isot terveysriskit

Työntekijöiden perehdyttäminen on ennakoivaa työsuojelua ja työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Kotieläintilojen omistajat tuntevat, että opastus eläintenhoitotöihin on tärkeää, mutta työnopastusta suunnitellaan vähän. Päätoimisilla kotieläinyrittäjillä työperäisten terveysongelmien riski tiedetään suureksi.

Alan kirjallisuus kertoo, että keskeistä maatiloilla perehdyttämisessä ovat huolellinen suunnittelu, aikataulutus, järjestelmällisyys ja tarkistuslistan käyttö. Perehdyttämisessä painotetaan yleistä työsuojelua, kuten toimintaa hätätilanteissa. Työsuojelun kehittäminen yhteistyössä sitouttaa kaikkia osapuolia hyviin käytäntöihin.

Nautojen riskialtis siirtely

Työtehoseuran aineistoon kuului Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen vuositilastoja. Tilastotarkastelun mukaan maatalousyrittäjille, -lomittajille ja -työntekijöille korvataan eniten tuotantoeläinten hoitotöissä sattuvia työtapaturmia. Eniten työtapaturmia aiheutuu tuotantoeläinten äkillisistä liikkeistä, tyypillisesti lehmänlypsyssä tai tuotantoeläinten siirrossa. Toiseksi eniten vahinkoja aiheutuu liukastumisista ja kaatumisista.

Sähköiseen Webropol-kyselyyn tuli vastaus 169 suurelta lypsykarjatilalta eli tiloilta, joilla oli vähintään 50 lypsylehmää. Kyselyn mukaan ruumiillisesti kuormittavimpana karjanhoitotyönä automaattilypsytiloilla pidetään puhtaanapitotöitä ja asemalypsytiloilla lypsyä.

Hallintotyöt kuormittavat henkisesti eniten. Työtapaturmille altistavat varsinkin nautojen siirrot. Työperäisille sairauksille altistavat eniten kuivike- ja eläinpölyt.

Enemmistön mukaan työsuojelu osataan

Aineistossa kolme neljästä vastasi, että karjanhoitotöihin osallistuville kerrotaan ajantasaisesti työturvallisuudesta ja tarvittavia henkilönsuojaimia käytetään. Puutteet otetaan puheeksi, ne korjataan, ja kirjallisia ohjeita laaditaan.

Työtehoseuran edustaja kävi 12 karjatilalla. Haastatellut pitivät tärkeänä sitä, että keskeisimmistä tuotantoeläinten hoitotöistä laaditaan kuvitetut työohjeet, työrutiinit perustellaan ja rutiinien noudattamista valvotaan. Palautekeskusteluja ja kannustinjärjestelmää arvostetaan.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Karttunen, J. 2018. . TTS:n julkaisuja 431: 1–30. ISBN 978-951-788-447-1, ISSN 1799-2443 (painettu), ISSN 2489-8341 (verkkojulkaisu) Avaa