Maatalouslomittajien riskienhallinnan motivaatiotekijät oman työturvallisuuden kehittämisessä

Tiivistelmä

Tässä post doc – hankkeessa tutkitaan, mitkä tekijät vaikuttavat maataloustyöntekijöiden motivaatioon kehittää omaa työturvallisuuttaan. Hankkeen tavoitteena on tutkia, miten riskien seurausten tunnistaminen parantaa toimijan motivaatiota kehittää oman työn turvallisuutta.

Maatalousalalla on havaittu vakavia työturvallisuusongelmia alan työntekijöillä. Esimerkiksi maatalouslomituksessa sattuu selkeästi eniten tapaturmia palkansaajaa kohden kunta-alan ammattiluokista. Maataloustyöntekijöiden turvallisuuden kehittämiseksi tarvitaan lomitustoimen, työntekijöiden ja maatalousyrittäjien välistä yhteistyötä. Tämän vuoksi tarvitaan konkreettisia systemaattisia turvallisuusjohtamisen välineitä työntekijöiden tueksi.

Post doc – hankkeessa sovelletaan Jarkko Leppälän väitöskirjatutkimuksessa tekemää maatilan riskikarttaa lomitustyöntekijöiden turvallisuusmotivaation tutkimiseksi. Ongelmana on, paitsi maatalouslomittajien suuri tapaturmariski, niin myös se, ettei maatalouslomittajilla tai työntekijöillä tavallisesti ole systemaattista turvallisuusriskien tunnistamisen välinettä erityyppisille tuotantotiloille ja turvallisuusriskien seurauksille. Lomitustyössä joudutaan työskentelemään erityyppisillä maataloustuotannon alueilla.

Lomittajan riskikartta voisi motivoida lomituksen työntekijöitä orientoitumaan seuraavan maatilan turvallisuusriskeihin. Lomituksen riskikarttaa voidaan käyttää myös maataloustyöntekijöiden perehdytyksessä motivointityökaluna.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jarkko Leppälä

Tiedote

Maatalouslomitus mitoituksen tarpeessa

Luonnonvarakeskuksen tutkija, tekniikan tohtori Jarkko Leppälä esittää, että maatalouslomituksen työtuntimitoitus tarkistettaisiin valtakunnallisesti. Taukojen tulisi sisältyä mitoitukseen, ja mitoitus pitäisi sopeuttaa sääoloihin.

Lomittajan työn raskautta lisäävät usein pitkät työmatkat. Lomittajan jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota, kun suunnitellaan työvuorolistoja.

On tärkeää, että niin yrittäjä kuin lomittaja kunnioittaisivat toisen työtä. Varahenkilöt voisivat saapua auttamaan, jos lomittaja tarvitsee lisätyövoimaa.  

Myös työvälineiden kuntokartoitus hyödyttäisi lomitustiloja. Vialliset laitteet ja vialliset työkalut sekä epäsiisti työympäristö hidastavat lomittajan työtä.

Maatalouslomitus on riskiala

Kunta-alan palkansaajista maatalouslomittajille sattuu suhteellisesti useimmin tapaturmia. Siksi Leppälä tutki maatalouslomittajien työturvallisuusriskejä ja lomittajien työsuojelumotivaatiota. Työsuojelurahasto tuki tätä Leppälän post doc -tutkimusta.

Leppälä teki Pirkanmaalla Lempäälän ja Sastamalan maatalouslomittajille turvallisuuskulttuuri- ja motivaatiokyselyn kohdekuntien lomituspalveluiden kanssa. Kyselyyn vastasi 117 lomittajaa Lempäälän ja Sastamalan 163 työsuhteisesta lomittajasta.

Useimpien vastaajien mielestä kiire, kotieläinten hoitotyöt ja työn fyysinen kuormitus vaarantavat työturvallisuutta. Leppälä päättelee, että Lempäälän ja Sastamalan lomitustyön pääongelma on mitoitus.

Työpajoissa edettiin osittain

Hankkeen työpajoihin osallistuivat kohdekuntien lomituspalveluiden vastuuhenkilöt ja lomittajat.

Turvallisuustyöpaja näytti merkitsevästi lisäävän lomittajien halua kehittää työturvallisuutta, antaa työsuojelupuutteista palautetta esimiehille ja käyttää henkilösuojaimia. Hieman vähemmän kasvoi kiinnostus työsuojeluasioihin.

Toisaalta työpajat eivät edistäneet halua tehdä työsuojelualoitteita tai ilmoittaa läheltä piti -tilanteista. Nämä nähtiin kiireisessä työssä vaikeiksi ja vaikeasti muistettaviksi tehtäviksi.

Työmotivaatiota nosti eniten työn tunteminen hyödylliseksi. Halu auttaa raskasta työtä tekeviä maatalousyrittäjiä ja halu hoitaa eläimiä motivoivat lomittajia suuresti.

Riskikartta valmis testiin

Maatalouslomituksen turvallisuuskulttuuria vähentää erityisesti kiire. Muita haasteita ovat yksin tehtävä työ, vähäinen perehdytys sekä heikko työ- tai turvallisuusviestintä.

Leppälä teki maatalouslomitustyöhön riskikartan, joka perehdyttää työhön ja toimii muistilistana. Karttaa voisi hyödyntää myös kuntien lomituspalvelujen johtamisessa ja alan koulutuksissa. Leppälä toivoo, että riskikarttaa testattaisiin.

Leppälä esittää myös, että lomituspalveluiden ja maatalousyrittäjien sopimista sekä lomitustyön ohjeistusta selvitettäisiin lisää ja alalle laadittaisiin pelisäännöt.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Jarkko Leppälä. Avaa

. Loppuraportti. 14 sivua.