Malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen

Hanketiedot

Hankenumero
113242

Hakija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Toteuttaja
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Lisätietoja
Ville Könönen
ville.kononen@vtt.fi

Toteutusaika
1.11.2013 - 30.11.2015

Työsuojelurahaston päätös
15.1.2014
110 000 euroa

Kokonaiskustannukset
195 340 euroa

Tulokset valmistuneet
30.11.2015

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveystoimialaan liittyy nykyään monia haasteita. Väestön ikääntyessä palveluntarve kasvaa, mutta samalla sekä henkilöstö-, että taloudelliset resurssit ovat kysyntään nähden hyvin rajalliset. Erityisesti ikääntyvien ja muuta tukea tarvitsevien laitostumista vältettäessä kotihoidon rooli sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa ja se toimii loistavana esimerkkinä koko toimialan kehityksestä ja haasteista.

Kotihoitotyötä tekevien työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta talous- ja henkilöresurssipula yhdistettynä nopeasti kasvavaan kysyntään tulee olemaan erittäin suuri haaste. Alan vaikea rekrytointitilanne, muille toimialoille siirtymiset sekä lisääntyneet sairauspoissaolot ja työssäjaksamisongelmat ovat esimakua kasvavista haasteista.

Tämän projektin tavoitteena on kehittää malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen.

Kokonaisvaltaisen tietokannan tietoihin pohjautuen pyritään määrittelemään kotihoitajien työhyvinvointia, asiakaskokemusta ja tehokkuutta kuvaavat mittaristot. Mittareiden ja niiden välisten korrelaatioiden analysoinnin ja parantuneen ymmärryksen kautta parannetaan kehitettävien ja käyttöönotettavien toimintamalli- ja prosessimuutosten oikeaa ja järkevää kohdistamista. Jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti tehtyjen muutosten vaikutusta mittaristoihin voidaan seurata ja tarvittaessa tehdä korjauspäätöksiä. Projektin tuloksia koeponnistetaan projektin aikana valitun kotihoitotahon kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ville Könönen

Tiedote

Kotihoitotyöhön laatua tehokkaalla toiminnanohjauksella

30.11.2015

Miten parantaa kovan paineen alla työskentelevien kotihoitajien
työhyvinvointia, asiakkaiden kokemaa palvelun laatua ja toiminnan
tehokkuutta? Yhtälöä ratkaistiin Teknologian tutkimuskeskus VTT
Oy:n, ohjelmisto- ja palveluyritys FastROI Oy:n ja Lahden kaupungin
kotihoidon tutkimushankkeessa.

Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa aikaansaatiin
kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvan parantamisen malli.
Työkaluna on toiminnanohjausjärjestelmä, johon kerätään
analysoitavaksi kokonaisvaltaista tietoa kotihoito-organisaation
toiminnasta. 

Malli sisältää käyntien ja palautteen seurannan mahdollistavat
raportit ja prosessin, jonka avulla raportteja seurataan ja
epäkohtiin puututaan organisaation eri tasoilla.

Esimerkiksi resurssivajetta ennustavan toiminnon avulla
kotihoito-organisaatiot voivat kohdistaa akuuteissa
poissaolotilanteissa varahenkilöstöään entistä nopeammin ja
objektiivisemmin sinne, missä on suurin tarve.

Olennainen tulos on ollut avoimuuden lisääntyminen kaikilla
organisaatiotasoilla. Mututieto on korvautunut faktatiedolla, joka
on objektiivista ja avointa sekä ennen kaikkea kaikkien saatavilla
ja kommentoitavissa.

Tyypillisestä työpäivästä tarkka kuva

Hankkeen aluksi työntekijöitä haastateltiin tyypillisen
työpäivän kulusta ja työn haasteista: työtehtävien kuormittavuus,
ylityöt ja työn jakautuminen, työpäivien ennustettavuus sekä työssä
jaksamiseen myönteisesti ja kielteisesti vaikuttavat tekijät.

Haastattelujen perusteella tärkeimmiksi seurannan kohteiksi
tulivat työn jakautuminen, tiettyjen työtehtävien kuormittavuus,
työpäivän aikataulutus ja erityisesti aamuihin osuva kiire.

 

Haastattelut osoittivat, että aiemmin käytössä olleet mittarit
eivät olleet riittävän tarkkoja jatkuvan toiminnan kehittämisen
pohjaksi.

Esimerkiksi laajasti käytetty asiakastyöprosentin seuranta ei
ollut vertailukelpoinen mittari eri tiimien ja alueiden välillä
muun muassa matka-aikojen erojen takia. Tällöin koko raportoinnin
ja sen pohjalta tehtävien päätösten seuraukset eivät välttämättä
paranna kokonaisuutta, vaan päinvastoin voivat lisätä kuormitusta
entisestään.

Käyntien ja palautteen seurantaa

Lahden kotihoidolla on ollut vuosia käytössään FastROIn
kehittämä Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmä. Siihen ympättiin
tutkimuksessa uusia suunnittelua ja optimointia tukevia
toimintoja.

Laajennettua järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön Lahden
kaupungin kotihoitoyksikössä  ja Kuopion kaupungilla sekä
kymmenissä yksityisissä kotihoitoyrityksissä.

Kotihoitajat syöttävät älypuhelimillaan käyntikohtaista tietoa
järjestelmään. Faktaa kertyy esimerkiksi siitä, kuinka paljon
käynteihin menee aikaa, tuleeko yllättäviä ylimääräisiä käyntejä,
myöhästytäänkö asiakkaalle määritellystä optimiajankohdasta ja
kuinka kuormittavia käynnit ovat.

Mallissa myös seurataan säännöllisesti fiilismittarin avulla
asiakas- ja työntekijäpalautetta.

Tarkan kokonaisvaltaisen raportoinnin ansiosta esiin nouseviin
epäkohtiin voidaan puuttua heti.

Laajasti hyödynnettävissä

Vanheneva väestö ja resurssien vähyys haastavat sosiaali- ja
terveysalaa. Kotihoidossa työntekijöitä on liian vähän, he
kuormittuvat ja heidän työhyvinvointinsa laskee, mikä näkyy
sairauspoissaoloina. Monet vaihtavat työtä, ja alalle on vaikea
saada uutta työvoimaa.

Kotihoitajien työn jatkuvan parantamisen tutkimushankkeessa
kehitetyt menetelmät ja seurantaprosessit ovat laajasti
sovellettavissa Suomen kotihoitokentälla ja myös muilla jaksotyötä
tekevillä sote-aloilla.

FastROIn voitettua Tieran – kuntakentän valtakunnallisen
kehitysyhtiön – hankintakilpailun tämän hankkeen tulokset ovat
suoraan otettavissa käyttöön noin 200 kunnassa ja kaupungissa.

 

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti Ville Antila, Ville Könönen, Matti Kurki, Marja Laamanen, Mari Tolppala. Malli kotihoitajien työn jatkuvaan parantamiseen. 32 sivua. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusraportti VTT-R-06019-15. 14.12.2015. Avaa

KalvoesitysVille Antila: Malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaanparantamiseen Avaa

Juttu Tiedon sillassa 2015 Kotihoidon työ näkyväksi. http://tiedonsilta.fi/kotihoidon-tyo-nakyvaksi/