Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ja työperäiset altisteet työkyvyn määrittäjinä verkostoanalyysin menetelmin

Hanketiedot

Hankenumero
240065

Hakija
Itä-Suomen yliopisto

Toteuttaja
Itä-Suomen yliopisto

Lisätietoja
Ilona Merikanto
ilona.merikanto@helsinki.fi

Toteutusaika
1.12.2024 - 31.8.2026

Työsuojelurahaston päätös
30.5.2024
117 000 euroa

Kokonaiskustannukset
204 012 euroa

Tulokset valmistuneet
12.11.2026

Tiivistelmä

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat merkittävää työkyvyttömyyttä Suomessa. Taustalla vaikuttavat useat tekijät ja myös se, miten työn psykososiaaliset ja fyysiset altisteet ja yksilölliset tekijät, kuten unen ongelmat, ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä vuorovaikutusta ei kunnolla ymmärretä, mikä heikentää mahdollisuuksia tilanteen kohentamiseen. Hanke vastaa avoimiin kysymyksiin hyödyntäen uutta, laajaa väestötason työssäkäyvien aineistoa ja työelämä- ja sairausrekistereitä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ilona Merikanto

Tiedote

Työperäisten riskien ja terveyskäyttäytymisen kokonaisuus mielenterveyden ja työkyvyn määrittäjinä

12.11.2026

Tiivistelmä

Hanke pyrki vastaamaan avoimiin kysymyksiin työperäisten riskitekijöiden ja terveyskäyttäytymisriskien vuorovaikutuksista ja niiden yhteyksistä työkykyyn ja mielenterveyteen. Hanke hyödynsi uutta, laajaa väestötason työssäkäyvien aineistoa ja siihen yhdistettyjä terveysrekisteritietoja. Tilastomenetelmät käsittivät verkostoanalyysin, yleistettyjä lineaarisia regressiomalleja sekä moderaatio- ja mediaatioanalyyseja. Tuloksemme painottavat, että työympäristöä tulisi ymmärtää aiempaa paremmin kokonaisuutena, jossa moninaiset vaikutukset toimivat vuorovaikutuksessa, ja jossa tietty työperäinen riski voi heijastua henkilöllä monien muiden negatiivisten riskien kertaantumisena.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat merkittävää työkyvyttömyyttä Suomessa. Taustalla vaikuttavat useat tekijät joiden vuorovaikutusta ei ymmärretä yksityiskohdittain, mikä heikentää mahdollisuuksia mielenterveysongelmista johtuvien sairauspoissaolojen vähentämiseen. Hanke pyrki vastaamaan avoimiin kysymyksiin työperäisten riskitekijöiden ja terveyskäyttäytymisriskien vuorovaikutuksista ja niiden yhteyksistä työkykyyn ja masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Aineisto

Hanke hyödynsi Terve-Suomi 2022–2023 väestötutkimusta ja siihen yhdistettyjä terveysrekisteritietoja masennus- ja ahdistuneisuusperusteisista terveydenhuollon sairauskäynneistä ja sairauspoissaoloista. Aineistona oli 10,284 työssäkäyvää 20–74 vuotiasta suomalaista. Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä tarkasteltiin validoitujen kyselymittarien ja ICD-10-koodeihin perustuvien terveysrekisteritietojen avulla. Riskitekijöitä, palautumista ja itse-arvioitua työkykyä tarkasteltiin kyselyiden kautta.

Menetelmät

Hanke hyödynsi verkostoanalyysiä työperäisten riskien, unen ja terveys-käyttäytymisen välisten yhteyksien tarkasteluun. Regressioanalyyseissa vakioitiin tutkimuksesta riippuen erilaisia taustatekijöitä, kuten ikä ja su-kupuoli. Verkoston muuttujien yhteyttä mielenterveys- ja työkyvyn vaste-muuttujiin analysoitiin hyödyntämällä yleistettyjä lineaarisia regressiomal-leja. Osatutkimuksissa hyödynnettiin lisäksi myös moderaatio- ja mediaatioanalyyseja.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat työympäristön olevan moninainen kokonaisuus, joka kytkeytyy terveyskäyttäytymiseen, riittämättömään uneen ja palautumisen ongelmiin. Työperäisillä riskitekijöillä, erityisesti työssä koetulla väkivallalla näyttää olevan sekä suoria että epäsuoria merkittäviä yhteyksiä mielenterveyteen ja työkykyyn, jotka olisi tärkeää huomioida työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa. Näissä riskeissä esiintyy eroja sukupuolten, ikäryhmien ja vuorokausirytmityyppien välillä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Kun ajatellaan toimenpiteitä, joilla työelämässä voisi parantaa työhyvinvointia ja ehkäistä mielenterveysongelmia, juuri psyykkisen, fyysisen ja seksuaalisen työpaikkaväkivallan ehkäiseminen ja työstä palautumisen tukeminen korostuvat. Koska nämä tekijät korostuivat erityisesti naisilla, interventiot olisi syytä suunnitella huomioiden sukupuolten väliset erot. Terveyskäyttäytymiseen liittyvät riskitekijät taas kasautuvat erityisesti nuoremmissa.

Aineisto

Julkaisuluettelo Avaa

Tavoite 4 – osajulkaisu Avaa

Ilona Merikanto, Marianna Virtanen, Marko Elovainio, Marika Kontturi, Laura Nauha, Timo Partonen, Päivi Vanttola
Työperäiset altisteet ja terveyskäyttäytyminen masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden ja työkyvyn määrittäjinä. Verkostoanalyyttinen lähestymistapa työssäkäyvien väestössä. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. 2026.
ISBN: 978-952-61-6169-3 (PDF)
ISSNL: 1798-5641
ISSN: 1798-565X Avaa