Matkalla tahtituotantoon rakennusalalla
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
240120
Hakija
Mittaviiva Oy
Toteuttaja
Mittaviiva Oy
Lisätietoja
Tarja Mäki
tarja.maki@mittaviiva.fi
Toteutusaika
1.8.2024 - 30.6.2026
Työsuojelurahaston päätös
23.4.2024
70 000 euroa
Kokonaiskustannukset
116 999 euroa
Tulokset valmistuneet
7.8.2026
Tiivistelmä
Tutkimuksen idea on tukea rakennusalan henkilöstön osaamista ja luoda oppimismalli perinteisestä tuotannosta tahtituotantoon siirtymiselle. Tahtituotannolla tarkoitetaan hankkeiden johtamismenetelmää, joka perustuu tuotannon virtaukseen [1]. Virtaus lyhentää hankkeiden läpimenoaikaa ja parantaa laatua (Porsche, BMW, Daimler, Toyota) [2] [3]. Tahtituotanto kiinnostaa alaa suuresti, sillä koehankkeet ovat antaneet hyviä tuloksia. [4] Alalta puuttuu kuitenkin malli miten tuotanto muutetaan tahtiin.
Hankkeen vastuuhenkilö
Tarja Mäki
Tiedote
Tiellä tahtiin. Rakennushankkeiden oppeja tahtituotantoon siirtymisestä
7.8.2026Tiivistelmä
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin rakennushankkeiden siirtymistä tahtituotantoon, millaisia hyötyjä ja haasteita muutokseen liittyy sekä millaisilla käytännöillä tahtituotannon käyttöönottoa voidaan tukea. Mukana oli neljä urakoitsijayritystä ja tutkimuksen aineistona toimi havainnointi-, haastattelu- ja dokumenttiaineisto hankkeen työpajoista, ohjausryhmän kokouksista sekä hankkeiden toiminnasta. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa oli kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja siihen pohjautuva kehittävä työntutkimuksen menetelmä. Hanke osoittaa tahtituotannon hyödyt läpimenoajan, laadun, yhteistyön ja tuotantovirtauksen kannalta. Tulokset ovat sellaisenaan hyödynnettävissä muiden tahtituotantoa harkitsevien hankkeiden toiminnassa.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Tahtituotannosta on alalla jo positiivisia kokemuksia, mutta edelleen oli selvittämättä, kuinka tahtituotanto saadaan vietyä käytäntöön ja kuinka osallistujajoukko saadaan yhdessä oppimaan uusi toimintatapa. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa oli kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja siihen pohjautuva kehittävä työntutkimuksen menetelmä. Uutuusarvona tutkimus kuvaa käytännön hankkeisiin perustuen vaiheet, joiden kautta ensikertalaiset yritykset onnistuvat siirtymään tahtituotantoon.
Aineisto
Tutkimuksen aineistona käytettiin hankkeen aikana kerättyä havainnointi-, haastattelu- ja dokumenttiaineistoa rakennushankkeiden työpajoista, ohjausryhmän kokouksista sekä muusta hankkeen toiminnasta. Yhteensä aineistossa oli 23 haastateltavaa, 48 työpajaa tai muuta tapahtumaa sekä viisi ohjausryhmän kokousta. Kirjallisuusanalyysissa käytiin läpi liki 40 tahtituotantoa käsittelevää tutkimusartikkelia.
Menetelmät
Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa oli kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria ja siihen pohjautuva kehittävä työntutkimuksen menetelmä. Tälle on ominaista, että tutkimusta tehdään käytännön työssä ja tutkittavat osallistuvat aktiivisesti tutkimus- ja kehittämisprosessiin. Tutkimushaastatteluissa sovellettiin sekä teemahaastatteluja että avoimen haastattelua. Havainnoinnissa soveltavaa etnografiaa ja aineistojen analyysissa sisällönanalyysia.
Tulokset ja johtopäätökset
Merkittävimpinä hyötyjä tahtituotannosta olivat tuotannon parempi ennakoitavuus, läpinäkyvyys ja hallittavuus. Työvaiheiden eteneminen tuli näkyväksi, poikkeamiin pystyttiin reagoimaan aikaisemmin ja hankkeiden tilannekuva oli paremmin tiedossa. Lisäksi tahtituotannon koettiin parantavan yhteistyötä, laaduntuottoa, turvallisuutta sekä resurssien käyttöä ja läpimenoaikojen lyhenemistä. Parhaat tulokset saavutettiin, kun hankkeen eri osapuolet sitoutuvat yhteiseen toimintatapaan.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus tuotti näkökulmia siihen mitä hyötyjä jo ensimmäistä kertaa tahtituotantoa kokeilevat hankkeet saavuttavat, mitä näiden hyötyjen saavuttaminen edellyttää (tahtituotantoon siirtymisen vaiheet). Tutkimus osoitti myös, miten yhteinen kehittämishanke eri yritysten kesken auttaa kutakin mukana olevaa yritystä kehittämään omaa toimintaansa, mutta myös oppimaan kilpailijaorganisaatioilta. Sekä edelläkuvattua kehittämismallia että hankkeen tuloksia voidaan suoraan hyödyntää uusissa hankkeissa.