Meluherkkyys, kemikaaliherkkyys, sydän- ja verisuonitaudit, monisairaus, työkyky ja eläköityminen

Tiivistelmä

Työpaikan melualtistus on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Meluherkkyys on liittynyt kohonneeseen verenpaineeseen, naisilla meluherkkien sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli merkitsevästi ei-meluherkkiä suurempi ja meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuteen oli merkitsevä. Monikemikaaliherkkyys on liittynyt monisairauteen. Tutkimuksessa selvitetään 1) miten meluherkkyys vaikuttaa työpaikkamelualtistuksen yhteyteen sydän ja -verisuonitauteihin, työkykyyn ja kuolleisuuteen, 2) miten melu- ja monikemikaali-herkkyys vaikuttavat työkykyyn ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, mm. masennuksen vuoksi, 3) miten melu- ja monikemikaaliherkkyys liittyvät monisairauteen; ovatko ne osa laajempaa oireyhtymää, jossa on voimakas psyykkinen ja biologinen komponentti. Tutkimus perustuu suomalaisen aikuisväestön kaksosaineistoon. V 1988 kaksoskohortin verenpaineen suhteen diskordanteille pareille tehtiin meluaiheinen kysely, johon vastasi 1495 henkilöä. Kyselyssä selvitettiin työhistoria ja työssä esiintyneet altisteet. V 1990 kyselyssä selvitettiin pitkäaikaissairauksia, oireita ja lääkitys ja v 2002 kyselyssä monikemikaaliherkkyyttä. Käytössä on tiedot kohortin kuolleisuudesta, kuolinsyistä ja eläköitymisestä. Tulokset valmistuvat viimeistään vuoden 2012 aikana ja ne antavat uutta tietoa, miten henkilön melu- ja monikemikaaliherkkyys vaikuttavat työkykyyn, eläköitymiseen, kuolleisuuteen ja sydän- ja verisuonisairastavuuteen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja Heinonen-Guzejev

Tiedote

Meluherkkyys riski työkyvylle

Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin Kansanterveystieteen
osastolla selvitettiin, miten melu- ja monikemikaaliherkkyys
vaikuttavat työntekijän työkykyyn. Tutkimus osoitti, että melu- ja
monikemikaaliherkkyys liittyivät eri somaattisiin, psykologisiin ja
elintapatekijöihin kaikilla tutkituilla. Työsuojelurahasto
osallistui tutkimuksen rahoittamiseen.

 

Tavoitteena oli selvittää, miten meluherkkyys vaikuttaa
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja miten melu- ja
monikemikaaliherkkyys liittyvät monisairauteen. Tutkimuksessa
meluherkkyys lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yli 40 prosenttia
niiden keskuudessa, jotka raportoivat altistuneensa
työpaikkamelulle. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien kohdalla meluherkkyys lisäsi
eläkeriskiä yli 60 prosenttia. 

 

Meluherkkyys tulisikin huomioida myös työterveyshuollossa, sillä se
näyttää olevan työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä lisäävä
riskitekijä. Meluherkkyys tulee myös muistaa, kun työpaikoilla
kehitetään työolosuhteita. Työpaikan meluntorjuntaan on syytä
kiinnittää huomiota.

 

Yhteyksiä masennukseen ja vihantunteen
hallintaan

Aiemmin on jo tiedetty, että työpaikan melualtistus on sydän- ja
verisuonitautien riskitekijä. Meluherkkyys liittyy kohonneeseen
verenpaineeseen, naisilla meluherkkien sydän- ja
verisuonitautikuolleisuus on merkitsevästi ei-meluherkkiä suurempi.
Tiedossa on myös, että meluherkkyyden ja elinaikaisen
melualtistuksen välinen yhteisvaikutus
sepelvaltimotautikuolleisuuteen on merkitsevä.
Monikemikaaliherkkyyden on tiedetty liittyvän monisairauteen.

Nyt tehdyn tutkimuksen tulosten mukaan meluherkkyys liittyi
neurotismiin ja tupakointiin, monikemikaaliherkkyys allergioihin ja
alkoholin käyttöön.  Miehillä molemmat herkkyydet liittyivät
myös masennukseen, naisilla puolestaan meluherkkyys oli yhteydessä
vihantunteiden hallintaan.

Jatkossa on tärkeätä selvittää tarkemmin meluherkkyyden
mekanismia ja sitä, miten meluherkät ja ei-meluherkät eroavat
reagoinnissaan melualtistukselle. Tutkimuksessa on käytettävä
mitattuja työpaikan melualtistustietoja ja huomioitava
kuulonsuojainten käyttö. 

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Heinonen-Guzejev Marja, Koskenvuo Markku, Silventoinen Karri, Mussalo-Rauhamaa Helena, Vuorinen Heikki S., Heikkilä Kauko, Kaprio Jaakko. 2013. Noise Sensitivity and Disability Retirement: A Longitudinal Twin Study. Journal of Occupational & Environmental Medicine 55 (4), 365–370 doi: 10.1097/JOM.0b013e318285f433  http://journals.lww.com/joem/Abstract/2013/04000/Noise_Sensitivity_and_Disability_Retirement__A.2.aspx

Heinonen-Guzejev M, Koskenvuo M, Mussalo-Rauhamaa H, Vuorinen HS, Heikkilä K, Kaprio J. 2012. Noise sensitivity and multiple chemical sensitivity scales: Properties in a population based epidemiological study. Noise Health 14 (60) 215-23. http://www.noiseandhealth.org/text.asp?2012/14/60/215/102956

Heinonen-Guzejev Marja, Jauhiainen Tapani, Sala Eeva, Ström Ulla, Vuorinen Heikki S. 2012. Melun vaikutukset terveyteen. Suomen Lääkärilehti, SLL 67 (36), 2445-2450 http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto36_1.pdf

Heinonen-Guzejev Marja, Jauhiainen Tapani, Sala Eeva, Ström Ulla, Vuorinen Heikki S. 2012. Melulla on monia vaikutuksia terveyteen. Potilaan Lääkärilehti. Tiedeartikkelit 08.10.2012  http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/melulla-on-monia-vaikutuksia-terveyteen

Book of abstracts. Euronoise. Prague 10 – 13 June 2012. European Acoustics Association. ISBN 978-80-01-05013-2 ISSN 2226-5147 http://www.euronoise2012.cz/book-web.pdf

Marja Heinonen-Guzejev, Markku Koskenvuo, Helena Mussalo-Rauhamaa, Heikki S. Vuorinen, Kauko Heikkilä, Jaakko Kaprio. 2012. Noise sensitivity and multiple chemical sensitivity. Poster. Euronoise. Prague 10 – 13 June 2012. European Acoustics Association. Avaa

Haahla, A., Heinonen-Guzejev, M. 2012: Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys Helsingissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012. ISBN 978-952-272-323-9 ISBN (PDF) 978-952-272-324-6 ISSN 1235-9718 http://www.hel2.fi/ymk/julkaisut/2012/julkaisu_12_12_net.pdf

Katso myös Työsuojelurahaston stipendit

109008 Meluherkkyys, kuulo ja työpaikkamelualtistus – meluherkkyys ja kemikaaliherkkyys. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=109008

111174 The 10th International Congress on Noise as a Public Health Problem, ICBEN, 24.-28.7.2011, Iso-Britannia. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=111174