Merenkulkija ja poikkeustilanteet laivalla – tehtävien kuormittavuus ja toimintakyvyn arviointi (SeaFit)

Tiivistelmä

Laivalla jokaisen työntekijän tulee pystyä pelastautumaan ja toimimaan poikkeustilanteissa esim. karilleajossa, tulipalossa tai törmäyksessä. Hankkeen tavoitteena on parantaa merenkulkijoiden ja heidän työterveyshuoltohenkilöstönsä tietämystä poikkeustilanteisiin liittyvien pelastustehtävien laadusta ja niiden vaatimasta fyysisestä suorituskyvystä.

Poikkeustilannetehtävien fyysistä kuormittavuutta tutkitaan laivalla toteutettavissa pelastusharjoituksissa ja merellisiä olosuhteita mallintavissa allaskoulutuksissa. Tehtävien kuormittavuusmittauksiin osallistuu eri-ikäisiä merenkulkijoita erilaisilta alustyypeiltä.

Mittaustulosten pohjalta laaditaan ohjeisto, miten poikkeustilannetehtävien ja erityisesti savusukelluksen edellyttämää fyysistä suorituskykyä tulisi arvioida.
Lisäksi tuotetaan opetusaineistoa merenkulun poikkeustilannetehtävistä terveydenhuollon henkilöille, merenkulkualan oppilaitoksille ja muille merenkulun toimijoille.

Merenkulun poikkeustilanteet huomioiva terveystarkastuskäytäntö mahdollistaa varhaisen reagoinnin ja työterveyshuollon varhaisen välittämisen, joilla voidaan parantaa merenkulkijoiden työkykyä, työturvallisuutta ja terveyttä sekä edistää työurien pidentämistä. Hankkeen tulokset ja käytännön testauksista saadut kokemukset julkaistaan kevään ja kesän 2014 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Miilunpalo

Tiedote

Merellä tarvitaan loistokuntoa

Laivalla työskentely vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja
erityistaitoja. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa saatiin uutta
tietoa merellä työtä tekevien fyysisen kunnon yhteydestä
tapaturmiin ja työssä pärjäämiseen.

Sea Fit -tutkimus toi uutta
tietoa poikkeustilannetehtävien ja pelastusharjoitusten
kuormittavuudesta ja siitä, miten merenkulkijoiden fyysinen
toimintakyky vaikuttaa työssä suoriutumiseen. Merenkulkijoiden
terveyttä ja fyysistä suoriutumista tutkittiin ylilääkäri
Päivi Miilunpalon johtamassa kehityshankkeessa
kolmen vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan merellä työtä tekevien
säännöllinen kuntotestaus sekä poikkeustilanteiden harjoittelu on
tarpeen. Merellä työskenteleviä pitää motivoida huolehtimaan omasta
kunnostaan ja painostaan.

Suuri osa tutkimukseen osallistuneista miesmerenkulkijoista
saavutti tutkimuksessa savusukellusohjeen mukaiset kuntoluokat.
Sekä miesten että naisten kehon liikkuvuus oli keskimäärin hyvä,
samoin tasapaino ja kehonhallinta. Tutkittujen hätätilannetehtävien
energeettinen kuormittavuus vaihteli kevyen ja erittäin raskaan
työn välillä. Naiset kuormittuivat miehiä enemmän.

Fyysisen toimintakyvyn testituloksista voimakkaammin vähäiseen
tehtävässä kuormittumiseen olivat yhteydessä hyvä istumaannousu-,
puristusvoima- ja dynaamisen tasapainotestin tulos sekä alhainen
kehon rasvaosuus.

Tutkimuksella haluttiin parantaa
merenkulkijoiden ja merialan terveydenhuoltohenkilöstön tietämystä
poikkeustilanteisiin liittyvien hätätilannetehtävien laadusta ja
kehittää työkyvyn arviointia. Tutkimuksessa tuotettiin
merimieslääkäreille uutta tietoa tehtäväkohtaisen soveltuvuuden ja
kuntoutustarpeen arvioinnin tueksi sekä luotiin ohjeistoa sekä
opetusaineistoa.

Hätätilanteet vaativat erinomaista terveyttä

Työkykyä ja terveyttä kuvaaviin omakohtaisiin arvioihin oli
lisäksi yhteydessä käsinkohontatestin hyvä tulos. Selkeä yhteys oli
myös kehon painokiloihin suhteutetulla maksimaalisella
hapenottokyvyllä. Myös hyvällä liikkuvuudella ja kehonhallinnalla
oli yhteys hyviin työkyvyn ja terveydentilan arvioihin sekä
vähäisempiin tapaturmiin.

Merellä jokaisen työntekijän tulee
pystyä pelastautumaan ja toimimaan poikkeustilanteissa, kuten
esimerkiksi karilleajossa, tulipalossa tai törmäyksessä.
Poikkeustilannevalmius ja -tehtävät edellyttävät, että jokaisen
työntekijän terveys ja toimintakyky ovat niin hyvät, että hän
kykenee suoriutumaan hätätilannetehtävistä. Tutkimuksessa
selvitettiin hätätilannetehtävien fyysistä kuormittavuutta ja
tehtävien edellyttämää fyysistä toimintakykyä. Samalla tuotettiin
tietoa merimieslääkäreille tehtäväkohtaisen soveltuvuuden ja
kuntoutustarpeen arvioinnin tueksi.

Ensimmäisessä tutkimusosiossa mitattiin allasolosuhteissa
suoritettavien simuloitujen pelastautumistehtävien fyysistä
kuormittavuutta ja niiden yhteyttä fyysiseen kuntoon sekä
pilotoitiin pelastussukellusohjeiston mukaisten kuntotestien
soveltuvuutta savusukellustehtävistä vastaaville
merenkulkijoille.

Kaikille koehenkilöille tehtiin kuntotestit,
joissa tutkittiin kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta ja
tasopainoa sekä kehonkoostumusta. Fyysistä kuormittumisen mittaavat
pelastautumistehtävät olivat uinti aallokossa, pelastuslauttaan
nouseminen, pelastuslautan kääntäminen sekä narutikkaiden
kiipeäminen. Fyysistä kuormittumista arvioitin havainnoimalla
tehtävistä suoriutumista sykevälivaihtelun mittauksella sekä
kuormittumisen oma-arvioinnilla vakioitua asteikkoa käyttäen.
Yhdelle osallistujalle tehtiin samalla lihassähköisen toiminnan
mittaukset (EMG-mittaus) pelastautumistehtävien aiheuttaman
lihaskuormituksen mittaamiseksi. Kokonaisuudessaan
pelastustehtävien kuormittavuusmittauksiin osallistui 21
vapaaehtoista merenkulkijaa, joista 16 miehiä ja viisi naisia.

Toisessa tutkimusosiossa mitattiin pelastustehtävien fyysistä
kuormittavuutta osana merellistä suuronnettomuusharjoitusta.
Aluksella toteutetun harjoituksen yhteydessä suoritettiin 10
vapaaehtoiselle koehenkilölle fysiologinen sykevälipohjainen
kuormittavuusrekisteröinti. Kuormittavuusmittauksia tehtiin kuuden
onnettomuusaluksen miehistön rooleissa toimineille merenkulun
opiskelijoille, jotka suorittivat loukkaantuneiden matkustajien ja
miehistön jäsenten evakuointia aluksen eri tiloista. Harjoitukseen
osallistuneiden 4 MIRG-ryhmän jäsenten kuntoa mitattiin
myös.

Kolmannessa osiossa mitattiin merenkulkijoiden
hätätilannetehtävien peruskoulutukseen kuuluvien
savusukellusharjoitusten fyysistä kuormittavuutta. Tämän
osakokonaisuuden kautta saatiin täydentävää tietoa
pelastustehtävien kuormittavuudesta ja saatiin mittaustuloksia
tehtäväkohtaisten arviointikäytäntöjen kehittämiseksi.

Tukimuksessa mukana 14 merikapteeniopiskelijaa

Tutkimukseen rekrytoitiin 14 miespuolista merikapteenilinjan
opiskelijaa. He osallistuivat merenkulkijoiden turvallisuuden
peruskoulutukseen sisältyvään palokoulutukseen. Koulutukseen
kuuluneiden savusukellusvarustuksessa tehtyjen reitti- ja
pelastussukellusharjoituksen yhteydessä tapahtuvan
energiankulutuksen, verenkierron kuormittumisen ja palautumisen
selvittämiseen käytettiin sykevälivaihtelun mittausta. Lisäksi
kuormitusta ja tehtävistä selviytymistä arvioitiin tutkijoiden
havainnoinnilla ja koehenkilöiden oma-arvioinnilla.

Jokaiseen tutkimusosioon sisältyi myös kyselytutkimus, jolla
selvitettiin koehenkilöiden elintapoja, terveydentilaa, koettua
työkykyä sekä koettua fyysistä toimintakykyä suhteessa työn ja
poikkeustilannetehtävien vaatimuksiin. Kysely perustui
pelastushenkilöstöllä ja poliiseilla käytettyihin kyselyihin, jotka
muokattiin eri osatutkimuksien koehenkilöille
soveltuviksi.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

LoppuraporttiPäivi Miilunpalo, Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Susanna Visuri,Ari-Pekka Rauttola, Mia Pylkkönen, Risto Toivonen, Anne Punakallio.SeaFit. Merenkulkijoiden hätätilannetehtävien kuormittavuus jamerenkulkijoiden fyysisen toimintakyvyn arviointi. Työterveyslaitos2015. www.ttl.fi/verkkokirjat Avaa

AbstraktitAbstrakti ISMH 11, Odessa 2011: Medical examinations andemergencies on board ships, Päivi Miilunpalo Avaa

Abstrakti ISMH 12, Brest 2013: Are seafarers fit for exceptionalemergency situations on board ship, Päivi Miilunpalo, HarriLindholm, Susanna Visuri, Sirpa Lusa Avaa

Abstrakti ISMH 13, Bergen 2015: Physical workload of seafarersduring simulated emergency exercise on board ship, PäiviMiilunpalo, Harri Lindholm, Sirpa Lusa, Susanna Visuri, Ari-PekkaRauttola, Mia Pylkkönen

Abstrakti ISMH 13, Bergen 2015: Physical demands of fire-fightingand rescue tasks among trainees in STCW Fire Fighting course forvessel crew, Susanna Visuri, Päivi Miilunpalo, Harri Lindholm,Sirpa Lusa, Ari-Pekka Rauttola ja Mia PylkkönenPosteritPosteri ISMH 11, Odessa 2011: Medical examinations and emergencieson board ships, Päivi Miilunpalo Avaa

Posteri ISMH 12, Brest 2013: Are seafarers fit for exceptionalemergency situations on board ship, Päivi Miilunpalo, HarriLindholm, Susanna Visuri, Sirpa Lusa Avaa

ArtikkeliTyösuojelurahaston Tiedon silllan verkkosivuillaLaivaväki tarvitsee kuntoa. http://tiedonsilta.fi/laivavaki-tarvitsee-kuntoa/

Mediatiedote Avaa

Muu aineisto Avaa