Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen – parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla – Seasafety

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa arvioimalla ja kehittämällä meriliikenteen turvallisuusjohtamista erityisesti turvallisuuskulttuurin ja inhimillisten tekijöiden näkökulmasta. Hankkeessa tarjotaan osallistuvien merenkulun organisaatioiden käyttöön turvallisuuskulttuurin parantamista ja turvallisuutta edistäviä käytäntöjä ja työkaluja. Merenkulku on turvallisuuskriittinen ala, jossa on riskien mahdollisuus matkustajien, henkilöstön tai ympäristön kannalta. Hankkeessa arvioidaan hankkeeseen osallistuvien merenkulun toimijoiden (7 sidosryhmää) olemassa olevaa turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusjohtamisen käytäntöjä, tuetaan hankkeeseen osallistuvien toimijoiden oman turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusjohtamisen kehittämistä sekä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Lisäksi arvioidaan hankkeessa käytetyn intervention vaikuttavuutta. Menetelminä käytetään alkukyselyä, haastatteluita, interventiomateriaalia ja dokumenttianalyysiä. Hankkeen interventiossa (työpajat) käytetään mm. turvallisuusjohtamisen työkalua ja inhimillisten tekijöiden kaaviota (HF tool; Teperi, 2012; 2014). Hankkeen tulokset ovat osallistuvien organisaatioiden käytössä jo hankkeen aikana, mm. alkukyselyn tuloksia käsitellään työpajoissa. Hankkeen lopulliset tulokset raportoidaan v. 2016 lopulla. Hanketta kuvaavat asiasanat Merenkulun turvallisuus, turvallisuusajattelu, turvallisuustietämys, turvallisuustietoisuus, ihminen ja organisaatio, ihmisten johtaminen, ihminen-kone-järjestelmä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anna-Maria Teperi

Tiedote

Merenkulku inhimillisesti turvallisemmaksi

Työterveyslaitoksen tutkijat arvioivat meriliikenteen turvallisuusjohtamisen käytäntöjä ja turvallisuuskulttuuria. He painottavat inhimillisten tekijöiden näkökulmaa. Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa syntyi Turvallisesti merellä -opas, joka on vapaasti luettavissa internetissä (www.ttl.fi/seasafety) suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Käytännönläheinen opas on suunnattu etenkin varustamoiden turvallisuusvastaavien ja merenkulun oppilaitoksille. Oppaassa helpotetaan inhimillisten tekijöiden ja turvallisuuskulttuurin ymmärtämistä kysymällä: Missä onnistuimme? Mitä opimme?

Hankkeeseen osallistuivat kolme varustamoa (TallinkSilja Oy, Bore Ltd Oy, Strömma Finland oy ab), Liikenneviraston meriliikenteen ohjauskeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto, työsuojeluvalvonnasta vastaava aluehallintovirasto, sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto sekä Suomen Matkustajalaivayhdistys ry.

Monitieteinen tutkijaryhmä hyödynsi alkukyselyä (402 vastaajaa), dokumenttianalyysia, 29 yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä loppukyselyä (290 vastaajaa).

Nykyturva uudistamisen tarpeessa

Merenkulku on turvallisuuskriittinen ala, jossa moninaiset syyt voivat vahingoittaa ihmistä tai ympäristöä. Turvallisuusjohtamismallien on toivottu parantavan turvallisuutta. Merenkulussa otettiin käyttöön 1990-luvun alussa kansainvälinen turvallisuusjohtamisjärjestelmä ISM code.

Merenkulun toimijoihin keskittyvässä tutkimuksessa havaittiin, että Suomen merenkulussa käytetään monia turvallisuusjohtamisen käytäntöjä, kuten ohjeistuksia, auditointeja ja katsastuksia.

Silti tutkijat kehittäisivät niin raportoinnin kannustavuutta, henkilöstön osallistamista ja järjestelmätason vuoropuhelua varustamoissa ja laivoilla.

Etenkin asenteita päivitettävä

Turvallisuuskulttuurin kehittyminen vaatii uudenlaista asennoitumista, johon päästään merenkulun toimijoiden yhteistyöllä ja osallistamalla työntekijöitä.

Suhtautumisen muuttaminen teknisestä ja esimieskeskeisestä turvallisuuden kehittämisestä kohti osallistavaa, kehittävää ja ennakoivaa otetta ei onnistu, jos ei kehitetä muutosta tukevaa osaamista.

Työpajoissa työkalupohdintaa

Hankkeen neljässä työpajassa pyrittiin kehittämään turvallisuusajattelua ja parantamaan turvallisuuskulttuuria merenkulun toimijoiden kanssa.

Työpajoissa testattiin uudenlaista asennoitumista tukevia työkaluja merenkulun toimialalle. Räätälöidyllä inhimillisten tekijöiden työkalulla henkilöstö voi raportoida ja analysoida työssään sattuneita poikkeamia. Työkalulla voi käsitellä myös onnistumisia ja omia vahvuuksia.

Teknisestä inhimillisempään

Tutkijat huomauttavat, että johtamisjärjestelmissä tekniset ja hallinnolliset toimintatavat voivat ylikorostua.

Tutkijat uudistaisivat merenkulun turvallisuutta inhimillisten tekijöiden näkökulmasta. Näin on jo tehty ilmailussa, jota pidetään turvallisuusalan edelläkävijänä.

Laajasti sovellettavissa

Tutkijat suosittavat, että heidän havaintojaan hyödynnetään merenkulun kansainvälisessä tutkimus- ja kehittämisyhteistyössä, muun muassa Baltic Sea Reagion-ohjelmassa. Havainnot sopivat myös muille turvallisuuskriittisille alueille, kuten raideliikenteeseen ja ydinvoimaan.

Hankkeen loppuseminaarissa oli noin 90 osallistujaa. Posteri on julkaistu Safety2016-kongressissa elokuussa 2016. Kaksi tieteellistä artikkelia lähetetään keväällä 2017 arvioitaviksi alan tiedelehtiin. Tutkijat jatkavat myös yleistajuisten juttujen julkaisua ja esitysten pitämistä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Anna-Maria Teperi, Vuokko Puro, Pia Perttula, Henriikka Ratilainen, Maria Tiikkaja, Päivi Miilunpalo, Maria Sihvola. (2016). . SeaSafety loppuraportti 12/2016. Työterveyslaitos Helsinki 2016. 138 s. ISBN 978-952-261-705-7 (nid.) ISBN 978-952-261-704-0 (pdf) Avaa

Turvallisesti merellä. Tiedon silta 2017. https://tiedonsilta.fi/turvallisesti-merella/