Mesoteliooman ennuste asbestialtistumisen ja varhaisten molekyylimuutosten funktiona

Tiivistelmä

Tavoitteet: Mesoteliooma on harvinainen, huonoennusteinen syöpäsairaus, joka aiheutuu työperäisestä asbestialtistumisesta. Tutkimushankkeen tavoitteena on kerätä kattavaa tietoa mesoteliooman esiintymisestä, ennusteesta ja siitä, kuinka mesotelioomapotilaille on maksettu korvauksia ammattitaudista. Tavoitteena on myös tunnistaa ennustemerkkejä sekä sellaisia laboratoriotyökaluja, joiden avulla voitaisiin parantaa mesoteliooman tunnistettavuutta ja diagnostiikkaa. Tärkeä tavoite on myös lisätä tietoisuutta asbestin haitoista ja mesotelioomasta sairautena.

Menetelmät: Hanketta varten muodostettu tutkimusryhmä koostuu keuhkolääkäreistä, keuhkopatologeista, rintaontelosairauskirurgeista sekä molekyyligenetiikan ja solubiologian asiantuntijoista. Suomessa olemassaolevat rekisterit tarjoavat hyvän ja luotettavan pohjan tutkimukselle. Tutkimuksessa yhdistetään syöpärekisterin oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvityksen tietoihin, asbestikuitupitoisuusmääritystietoihin (työterveyslaitos), sekä tapaturmavakuutuslaitosten korvausrekisteristä. Molekyyligenetiikan ja –biologian analyyseihin käytetään moderneja menetelmiä.

Aikataulu ja milloin tulokset ovat käytettävissä: hankkeen ensimmäistä kansainvälistä julkaisua mesoteliooman esiintyvyydestä Suomessa viimeistellään paraikaa. Ensimmäiset tiedotteet tutkimuksesta laaditaan syksyllä 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marjukka Myllärniemi

Tiedote

Mesoteliooman ennuste asbestialtistumisen ja varhaisten molekyylimuutosten funktiona

Tiivistelmä

Aineistomme on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se edustaa koko kansan seuranta-aineistoa Suomessa. Olemme osoittaneet, että mesoteliooman keskimääräinen eloonjäämisen ennuste on vain n. 10 kk diagnoosista. Uusi havainto aineistossamme on, että naiset sairastuvat n. 4 vuotta myöhemmin mesotelioomaan kuin miehet. Toinen tärkeä havaintomme mesoteliooman esiintyvyydessä oli, että suurissa teollisuuskaupungeissa (Helsinki, Turku ja näiden lähialueet) diagnosoidaan merkittävästi enemmän mesotelioomaa kuin muualla Suomessa. Tunnistimme myös uusia merkkiaineita mesoteliooman ennusteelle (radiologia, veressä kiertävä aktiviini).

Lähtökohdat

Hanketta varten muodostiin uusi tutkimusryhmä (keuhkolääkärit, keuhkopatologit, rintaontelosairauskirurgita sekä molekyyligenetiikan ja solubiologian asiantuntijat). Suomessa olemassaolevat rekisterit tarjosivat hyvän ja luotettavan pohjan tutkimukselle. Tutkimuksessa yhdistettiin syöpärekisterin oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvityksen tietoja, asbestikuitupitoisuusmääritystietoihin (Työterveyslaitos), sekä tietoja Tapaturmavakuutuslaitosten korvausrekisteristä.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostuu kahdesta erillisestä osasta. Ensimmäinen, laajempi aineisto, koostuu Suomen Syöpärekisteristä vuosina 2000-2012 diagnosoiduista mesotelioomatapauksista (n=1100). Tämän lisäksi keräsimme uuden, prospektiivisen biopankkiaineiston, josta määritimme mesotelioomaan liittyviä biomerkkiaineita. Työryhmä koostui Työterveyslaitoksen (TTL), Helsingin yliopiston (HY) ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) sydän- ja keuhkokeskuksen asiantuntijatutkijoista.

Menetelmät

Tutkimus on lääketieteellistä epidemiologista tutkimusta, jossa on hyödynnetty sekä suomalaisia laadukkaita terveydenhuollon rekistereitä, että vielä varsin tuoretta biopankkiarkistoa. Olemme keränneet kansainvälisesti merkittävän aineiston mesotelioomapotilaista, joiden analysointi jatkuu uusimmilla molekyylibiologisilla menetelmillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tunnistimme useita tekijöitä, jotka liittyvät mesoteliooman huonoon ennusteeseen (keuhkopussin nesteily, kasvaimen koko ja sen puolisuus diagnoosivaiheessa) sekä löysimme uuden biomerkkiaineen, aktiviini A:n. Näistä tuloksista voi syntyä uusia diagnostiikka- ja hoitomahdollisuuksia mesotelioomassa. Lisäksi osoitimme, että Suomessa on suuria alueellisia ja demografisia eroja mesoteliooman diagnostiikassa ja korvattavuuskäytännöissä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Yhteenvetona tutkimustulostemme perusteella voidaan sanoa, että mesoteliooman esiintyvyys Suomessa ei ole vielä alkanut laskea, vaikka asbestin käyttökielto on ollut pitkään voimassa. Diagnostiikassa, ammattitautikorvauksien hakemisessa ja hoitokäytännöissä on alueellisia epätasaisuuksia. Tietoa asbestin haitallisuudesta ja korvattavuudesta ammattitautina tulee edelleen lisätä.

Aineisto

Marjukka Myllärniemi, Ilkka Ilonen, Katri Koli, Eva Sutinen, Henrik Wolff, Kirsti Husgafel-Pursiainen, Tapio Vehmas, Eeva Kuosma, Eeva Kettunen, Juuso Paajanen, Sanna Laaksonen, Silja Salo, Hely Ollila. Mesoteliooman ennuste asbestialtistumisen ja varhaisten molekyylimuutosten funktiona. Loppuraportti. Helsingin yliopisto, Helsingin yliopistollinen sairaala, Työterveyslaitos. Helsinki.2019.
ISBN 978-951-51-5684-6 (sid.)
ISBN 978-951-51-5685-3 (PDF) Avaa