Metodologian politiikka – Käytäntökäänne yrittäjyystutkimuksessa ja sen seurauksia empiiriselle tutkimukselle

Tiivistelmä

Tämän hankkeen tarkoitus on osallistua ”2nd Annual Entrepreneurship as Practice” -workshopiin ja esitellä siellä tekeillä olevaa tutkimustamme. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yrittäjyystutkimuksen käytäntöteoreettista käännettä sen kannalta, mitä seurauksia sillä on empiiriselle tutkimukselle. Kyseisen tutkimushaaran kehittäminen on tärkeää, sillä se pitää sisällään lupauksen muuttaa yrittäjyystutkimusta käytännön toimijoiden kannalta relevantimmaksi ja yrittäjyyden kontekstisidonnaisuuden huomioivaksi. Lisäksi se mahdollistaa yrittäjyyden tarkastelun työn tekemisenä ja uuden luomisena. Tarkastelemme tutkimuksenteon käytäntöjä omien kenttätyökokemustemme perusteella. Analysoimme niitä viitekehyksen avulla, joka kiinnittää huomion empiirisen materiaalin; yleisön ja arviointikriteerien; rajoitteiden ja positioiden sekä politiikan ulottuvuuksiin. Esitämme neljä kenttätyöhön liittyvää tarinaa, jotka kuvaavat näitä ulottuvuuksia. Tutkimuksemme päätavoite on kehottaa yrittäjyyden alan käytäntöteoreettisia tutkijoita tekemään empiiristä tutkimusta enemmän, mutta olemaan refleksiivisiä omien tutkimuskäytäntöjensä ja niiden seurausten suhteen. Vaikka tutkimus keskittyy haastamaan tutkijoita pohtimaan tutkimuskäytäntöjä, on sen tarkoitus herätellä laajemmin pohdintaa tutkimuksen, työelämän ja yrittäjyyden suhteesta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Piritta Parkkari

Tiedote

Yrittäjyystutkimuksessa käytännöt valokeilaan

Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Piritta Parkkari osallistui yrittäjyystutkijoiden työpajaan Irlannin Dublinissa 20.–21. helmikuuta 2017 Työsuojelurahaston matkastipendin tukemana. Parkkari esitteli Eeva Houtbeckersin kanssa kirjoittamaansa artikkelikäsikirjoitusta, jossa he paneutuvat yrittäjyystutkimuksen metodologiaan käytäntöteoreettisesti. Kaksikko toivoo lisää empiiristä tutkimusta, jossa tutkijat ottavat huomioon omat tutkimuskäytäntönsä ja niiden seuraukset.

Parkkari tähdentää, että yrittäjyyden ymmärtämisessä ja työelämän kehittämisessä tärkeitä eivät ole niinkään yksilöt tai rakenteet, vaan toiminta- ja ajattelutavat. Käytäntöjä tutkimalla voi tehdä näkyväksi työelämän ongelmakohtia, joita toistetaan arjessa usein tiedostamatta.

Omien kenttätyökokemustensa perusteella Parkkari ja Houtbeckers toivovat, että käytäntöteoreettisen tutkimuksen tekijät ottaisivat huomioon kielelliset valinnat, kuten nimitykset tutkittavista ihmistä.

Käytännöt kytkeytyvät toisiinsa. Kun esimerkiksi tutkittujen yhteisöjen käytännöt kohtaavat akateemisten yhteisöjen käytännöt, voi syntyä niin ristiriitoja kuin uusia kiinnostuksen kohteita.

Tutkijoiden pitäisi kehittää herkkyyttään ja ottaa huomioon, että etnografinen perinne hyödyttää käytäntöteoreettista tutkimusta.

Parkkari kertoo Dublinissa saaneensa asiantuntevalta yleisöltä kannustavaa palautetta. Sen avulla esityksestä on tarkoitus työstää vertaisarvioitu artikkeli. Tilaisuus auttoi myös verkostoitumaan: Parkkari tuntee päässeensä yrittäjyyden käytäntöteoreettisen tutkimuksen yhteisöön.

Toimittaja
Hannu Kaskinen