Mielen hyvinvointitreeni työelämässä (MHTT)

Tiivistelmä

Mielen hyvinvointitreenit työpaikalla (MHTT) on käynnistynyt psykologi Tony Dunderfeltin johdolla suunnitelmien mukaisesti. Treenit toteutetaan kahdessa noin kahdeksan henkilön ryhmässä, joihin osallistuu työntekijöitä Invalidisäätiö-konsernin yksiköistä Orton Pro ja Keskuspuiston ammattiopisto. Kaksi tuntia kestävien ryhmätapaamisten väliaikoina osallistujat tekevät harjoitteita, joitten avulla opitaan keinoja mm. vähentää tarpeetonta stressiä, erottaa energisoivat tunteet kuluttavista emootioista.

Kyseessä on pilottihanke, mutta Tony Dunderfelt on jo valmistellut teoreettisesti perustellun aineiston hyvin jäsennellyksi, niin että on helppoa ymmärtää tapaamiskertojen teemoja ja ryhtyä omaehtoisesti harjoittelemaan. ”Keräilyerä”-tapaamiset on tarkoitettu osallistujille, jotka ovat joutuneet olemaan poissa joltain aiemmalta tapaamiselta. Kesälomiin mennessä kokoontumisia on aloitusluennon (28.3.) jälkeen seitsemän varsinaista kertaa sekä ”keräilyerä”, elokuussa on yksi ryhmätapaaminen, ”keräilyerä” ja kaikille yhteinen päätösluento.

Hankkeen hyödyllisyys riippuu tässä vaiheessa arvioiden olennaisesti siitä, miten intensiivisesti ryhmiin osallistujat tekevät sovittuja harjoitteita itsenäisesti. Alku- ja loppukyselyitten tuloksista voidaan treenien päätyttyä tehdä päätelmiä hankkeen hyödyistä ja sen kehittämistarpeista jatkosovelluksia varten.

Hankkeen vastuuhenkilö

Leena Kuusela

Tiedote

Treenattu mieli jaksaa työn vastuksia

Työasioiden vatvominen väheni – niin vähenivät myös turha stressaaminen työpäivän aikana ja turha ärsyyntyminen.

Hyvinvointia työssä lisäsivät paitsi stressinhallinnan paraneminen, myös yleisen mielen hyvinvoinnin ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen.

Tällaisia tuloksia saavuttivat Invalidisäätiö Ortonin työntekijät, kun he pilotoivat Mielen hyvinvointitreenejä työpaikalla (MHTT).

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Psykojumpassa harjoitellaan mielekkäitä taitoja

MHTT on psykologi Tony Dunderfeltin kehittämä harjoitteluohjelma, joka perustuu humanistiseen, voimavarakeskeiseen ja niin sanottuun positiiviseen psykologiaan. Ihminen nähdään fyysisenä, sosiaalisena, psyykkisenä ja yksilöllisenä kokonaisuutena, jolla on kyky tehdä itsenäisiä vastuullisia valintoja ja kehittyä koko elämänkaaren ajan.

Harjoitteluohjelmassa asenteiden merkityksestä, tunnetaidoista, vuorovaikutuksen tärkeydestä ja psykosomatiikasta ei vain keskustella, vaan näitä taitoja harjoitellaan sekä ryhmätapaamisissa että käytännön työtilanteissa.

Kyse on psykojumpasta: mieltä treenataan käytännönläheisesti harjoittamalla psykologisia taitoja, joiden avulla pystyy paremmin selviämään nykytyöelämän haasteista.

Rentoa elämänasennetta ja irti päästämistä

Koko valmennuksen kävi läpi 17 työntekijää Invalidisäätiö Orton Prosta ja Keskuspuiston ammattiopistosta viiden kuukauden aikana vuonna 2014.

Orientoivan tapaamisen jälkeen oli kahdessa ryhmässä seitsemän kahden tunnin tapaamista. Valmennukseen liittyi myös Dunderfeltin laatima lukumateriaali.

Valmennuksen lopussa oli kolmen tunnin luento ja keskustelutilaisuus.

Harjoittelun lähtökohtana on hyväksyvä ja rakastava asenne itseen ja omin psyykkisiin toimintoihin.

Harjoitteluaiheet ovat seuraavat: rento elämänasenne, asenteen korjaaminen, tunne-elämän ymmärtäminen, ratkaisukeskeinen ajattelu, persoonallisuus (temperamentit), psyyken toiminnan tiedostaminen, vuorovaikutustaidot (kuunteleminen), irti päästämisen taito (anteeksianto), mielikuvituksen luova käyttö (visualisaatio).

Työvointi parani valmennuksen aikana

Osallistujat vastasivat samaan kyselyyn ennen ja jälkeen valmennuksen, jotta saataisiin vertailukelpoista aineistoa valmennuksen toimivuudesta. Osallistujat myös kirjoittivat omasta kehityksestään lyhyen väliraportin.
Tulokset olivat kauttaaltaan erittäin hyvät. Jokainen oli hyvin tyytyväinen käytännönläheisiin menetelmiin, joita on helppo hyödyntää tuloksekkaasti työpäivän aikana.

Kysymyspatteristossa oli 16 kysymystä. Ne liittyivät stressinhallintaan, yleiseen mielen hyvinvointiin ja ongelmanratkaisutaitoihin. Jokainen aihealueista oli kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Osallistujilta kysyttiin myös kolme kysymystä oman huolestumisen, ärtymyksen ja yleisen ahdistuksen vaikutuksesta työhön. Myös näillä kolmella alueella oli kehitytty, eli työvointi oli parantunut.

Mustalle möhkäleelle hyvästit

Automatisoituneiden toimintatapojen laaja-alainen purkaminen vaatii yleensä erittäin paljon ja pitkäaikaista harjoittelua.

Kuitenkin laadullisen arvioinnin mukaan työntekijät olivat saavuttaneet paljon myönteisiä asioita: esimerkiksi asiakastilanteet tuntuvat hallittavammilta. Asioita on opittu katsomaan eri näkökulmista. On opittu kuuntelemaan rauhallisesti eriäviä mielipiteitä ärsyyntymättä niistä ja ilmaisemaan itseään neutraalimmin loukkaamatta muita.

Joku on oivaltanut, että negatiivisuus muokkaa aivoista mustan möhkäleen, joka vaikuttaa myös fyysiseen kehoon negatiivisesti.

Jonkun mukaan negatiivinen ajattelu kuluttaa, eikä positiivisuudesta ainakaan haittaa ole.

Joku taas on oppinut ottamaan työpäivän aikana pienet ”relat” ja vähentämään turhaa sisäistä löpinää.

Tunteita on joku oppinut pitämään loistavana työvälineenä, kunhan niitä ei päästä emootioiksi, juuttuneiksi ja haitallisiksi tunnetiloiksi.

Valmennuksen kokemusten perusteella MHTT-konseptia voidaan kehittää edelleen työyhteisöjen käyttöön.
 
 

Toimittaja
Leena Huovila