Mielenterveysongelmat ja työkyvyttömyyden kehityspolut keski-ikäisillä julkisen sektorin työntekijöillä

Tiivistelmä

Hankeen tarkoituksena on esitellä uutta tutkimustamme mielenterveydestä ja työkyvyttömyyden kehityksestä keski-iällä. 2nd International Conference on Sustainable Employability- konferenssi tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta tutkimuksestamme sekä viestiä tuloksistamme kansainväliselle alan tutkijayhteisölle, asiantuntijoille ja sidosryhmille. Pidän konferensissa suullisen esityksen tutkimuksestamme. Tutkimuksessa tarkastelemme työkyvyttömyyden kehityspolkuja eli trajektoreita erityisesti niillä keski-ikäisillä työntekijöillä, joilla on merkkejä mielenterveysongelmista. Tutkimus käsittelee myös niitä suojaavia ja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat työkyvyttömyyden kehitykseen keski-iällä. Tuloksistamme selvisi, että aineistosta voidaan tunnistaa erilaisia työkyvyttömyyden kehityspolkua ikävuosien 50 ja 60 välillä, ja, että mielenterveysongelmat ovat vahvasti yhteydessä työkyvyttömyyden kehityspolkuihin. Tulokset antavat viitteitä käytännön sovelluksiin ja ohjaavat tulevaa tutkimusta. Tulokset ovat käytettävissä konferenssin jälkeen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Aapo Hiilamo

Tiedote

Mielenterveysongelmat vahvasti yhteydessä työkyvyttömyyteen

Työterveyslaitoksen uuden tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmat ovat vahvasti yhteydessä työkyvyttömyyden kehityspolkuihin keski-iässä.

Työterveyslaitos on tutkinut mielenterveyden ja työkyvyttömyyden kehitystä keski-iällä, ja tutkija Aapo Hiilamo esitteli tuloksia työllisyyden tutkimuksen kansainvälisessä konferenssissa (Employability21) Belgiassa syyskuussa 2018.

Helsingin kaupungin työntekijöistä koostuvasta aineistosta voidaan tunnistaa kolme työkyvyttömyyden kehityspolkua ikävuosina 50–59: 1) täyden työkyvyn kehityspolkuryhmä, johon kuului 60 prosenttia aineiston työntekijöistä, 2) matalan/vakaan työkyvyttömyyden ryhmä (31 prosenttia) sekä 3) korkean/kasvavan työkyvyttömyyden ryhmä (9 prosenttia).

Ne työntekijät, joilla oli merkkejä mielenterveysongelmista tutkimuksen lähtötilanteessa noin 50 ikävuoden kohdalla, kuuluivat todennäköisemmin matalan/vakaan ja korkean/kasvavan työkyvyttömyyden ryhmiin kuin täyden työkyvyn ryhmään.

Lisäksi tutkimus osoitti, että sosioekonomiset tekijät, pitkäkestoiset sairaudet ja elämäntapaan liittyvät työkyvyttömyyden kehityksen ennustetekijät olivat samankaltaisia mielenterveysongelmista riippumatta. Kuitenkin liikalihavuus oli voimakkaampi ennustetekijä korkean/kasvavan työkyvyttömyyden kehityspolulle niillä työntekijöillä, joilla oli merkkejä mielenterveysongelmista tutkimuksen lähtötilanteessa.

Tuloksista voidaan päätellä, että mielenterveysongelmat ovat vahvasti yhteydessä työkyvyttömyyden kehityspolkuihin. Tulokset antavat viitteitä käytännön sovelluksiin ja ohjaavat tulevaa tutkimusta.

Tutkimus on Hiilamon mukaan tarkoitus julkaista kansainvälisessä mielenterveyttä käsittelevässä aikakauslehdessä. Konferenssiesityksen abstrakti ja kalvot julkaistaan tilaisuuden verkkosivuilla.

Työsuojelurahasto tuki Hiilamon konferenssiosallistumista matkastipendillä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Aapo Hiilamo, Rahman Shiri, Anne Kouvonen, Minna Mänty, Peter Butterworth, Olli Pietiläinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen, Tea Lallukka. Mental ill-health and trajectories of work disability among public sector employees – A 10-year follow-up study. Kalvoesitys. https://www.tsr.fi/http://Aapo Hiilamo, Rahman Shiri, Anne Kouvonen, Minna Mänty, Peter Butterworth, Olli Pietiläinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen, Tea Lallukka Mental ill-health and trajectories of work disability among public sector employees – A 10-year follow-up study