Miesten affektiivinen suhde työn ruumiillisuuteen, työsuojelutoimenpiteisiin ja työpaikkojen terveyttä edistäviin hankkeisiin

Tiivistelmä

Tarkastelen miesten asenteita ja tunnereaktiota, jotka kohdistuvat työpaikkojen terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Tutkimuksen aineisto koostuu 18 teemahaastattelusta, joita analysoin laadullisin menetelmin. Hankkeen tuloksista kirjoitetaan kaksi tutkimusartikkelia. Tutkimus haastaa miesten työhyvinvoinnin tutkimuksen vakiintuneen näkökulman, jossa sekä terveysvalistuksen laiminlyömistä että terveiden elintapojen omaksumista tarkastellaan miesten välisen statuskamppailun ilmentyminä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Henri Hyvönen

Tiedote

Miesten terveyttä ja työhyvinvointia koskevissa asenteissa ilmenee sekä muutoksia että jatkuvuutta

Tiivistelmä

Hankkeessa tuotettiin tietoa miesten toimijuudesta ja tunnepitoisista tulkintarepertuaareista suhteessa työpaikkojen terveyttä koskeviin puhetapoihin ja terveyttä edistäviin hankkeisiin. Laadullinen tutkimus osoitti, että miehet haluavat työnantajan huolehtivan työntekijöiden terveydestä, osoittavat halukkuutta omaksua feminiinisinä pitämiään terveyskäyttäytymisen muotoja ja ilmaisevat vihamielisyyttä maskuliiniseksi miellettyä terveyden laiminlyöntiä kohtaan. Toisaalta miehet ilmaisivat tunnepitoista kiintymystä työkeskeiseen mieskansalaisuuteen. Tästä näkökulmasta miehet rakensivat kielteistä feminiinisyyttä, joka liitettiin liialliseen hyvinvointipuheeseen ja työn kannalta tarpeettomiin terveyskampanjoihin.

Lähtökohdat

Vakiintuneen käsityksen mukaan miehet rakentavat myönteistä käsitystä itsestään miehinä laiminlyömällä terveyttään. Toisaalta viimeaikaisessa miestutkimuksessa on esitetty, että terveydestä on työelämän murroksessa tullut keskeinen miesten välisen kilpailun areena. Hanke täydensi tätä keskustelua pureutumalla siihen, kuinka miehet affektiivisesti merkityksellistävät työpaikkojen terveyttä edistäviä hankkeita ja omaa suhdettaan maskuliiniseen ja feminiiniseen terveyskäyttäytymiseen.

Aineisto

Analysoin alun perin väitöskirjaani varten keräämääni sosioekonomisesti ja intersektionaalisesti moninaista haastatteluaineistoa. Aineisto koostuu 18 puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka on toteutettu vuosien 2017 ja 2018 aikana kolmella eri työelämän sektorilla: media-alalla (N=7), sosiaali- ja terveysalalla (N=7) sekä logistiikassa (N=4). Väitöskirja ja post doc -stipendihanke toteutettiin Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.

Menetelmät

Hyödynsin kansainvälisessä miestutkimuksessa yleistymässä olevaa ja Suomessa vielä vähän hyödynnettyä affektiivis-diskursiivista lukutapaa. Analyysi keskittyy ensisijaisesti puheessa ilmeneviin merkityksenantoihin eli diskursseihin. Samalla tarkastellaan merkityksellistämisprosesseihin liittyviä tunteita: analyysi kohdistuu puheen affektiivisuuteen eli siihen, ovatko puheessa tuotetut konstruktiot myönteisiä ja puhujalle hyödyllisiä vai sävyttääkö puhetta esimerkiksi turhautuminen.

Tulokset ja johtopäätökset

Yhtäältä miehet määrittelevät terveyden keskeiseksi itseisarvoksi ja itsensä terveyttä edistävien hankkeiden ja palveluiden asiakkaiksi. Samalla he ilmaisivat joustavuutta sukupuolen ilmaisun suhteen ja myönteistä suhtautumista feminiinisiksi miellettyihin terveyskäyttäytymisen muotoihin. Toisaalta työkeskeinen mieskansalaisuus ja siihen kytkeytyvä vaatimus terveyden edistämisen tehokkuudesta ja oikea-aikaisuudesta rajoittavat ja ohjailevat miesten sukupuolijoustavaa terveyskäyttäytymistä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Miestutkimus on useimmiten käsitteellistänyt miesten käyttäytymisen muutokset uusien maskuliinisuuksien ilmenemiksi. Miesten suhde feminiinisyyteen ja miesten feminiiniset identiteetit ovat jääneet alitutkituiksi.

Tulokset hyödyttävät työsuojelun organisoijia. Niistä on hyötyä myös työpaikkojen tasa-arvotyössä: miesten kyky tunnistaa feminiinisyyttä itsessään ei välttämättä poissulje miesten tunnetason kiintymystä miesten ja naisten väliseen epätasa-arvoon.

Aineisto

FT Henri Hyvönen . Miesten affektiivinen suhde työn ruumiillisuuteen, työsuojelutoimenpiteisiin ja työpaikkojen terveyttä edistäviin hankkeisiin (1.5.2021–30.4.2022). Loppuraportti Avaa