Mikrobialtistuminen kosteusvaurioituneissa kouluissa – työterveysriski opettajille (MIKOKO)

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kosteusvaurioiden yhteydestä mikrobialtistukseen käyttäen uusia sekvensointimenetelmiä. Jatkossa kvantitatiivisia, DNA-pohjaisia menetelmiä kehitetään havaitsemaan epätavanomaisia mikrobeja kosteusvaurioituneista rakennuksista. Tavoitteena on myös vertailla opettajien altistumista niin kotona kuin kouluissa, jotta koulussa tapahtuvan altistumisen osuutta kokonaisaltistuksesta, sekä altistumiseen liittyviä terveyshaittoja voidaan arvioida paremmin.

Hankkeessa käytetään kahdesta tutkimuksesta kerättyjä laskeutuneen pölyn näytteitä: HITEA (Health Effects of Indoor Pollutants; www.hitea.eu) (2008–2013) ja SISU (School intervention study) (2012-2015). Lisäksi SISU-tutkimuksessa mukana olleen noin 100 opettajan kotoa on kerätty laskeutuneen pölyn näytteitä. Näytteet analysoidaan käyttäen Illumina MiSeq sekvensointi- ja qPCR-tekniikkaa. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat opettajat ovat täyttäneet terveyskyselyt ja heistä on useita kliinisiä mittauksia. Altistus- ja terveysmittaukset yhdistetään myöhemmin yhteyksien löytämiseksi.

Tämä on kaksivaiheisen projektin toinen osa (ks. vaiheen 1 raportti: http://urn:fi/URN:ISBN:978-952-302-549-3).
Tulokset tulevat olemaan käytettävissä seuraavasti:
• HITEA-tutkimuksen laskeutuneen pölyn näytteiden käsittely ja sekvensointi: kesä 2016
• Mikrobien yhteisöanalyysit SISU-koulujen sekvensointidatasta – Tilastolliset analyysit mikrobialtistumisen laadullisista eroista kosteusvaurio- ja vertailukouluissa: syksy 2016
• qPCR-analyysien kehittäminen/optimointi kosteusvaurioihin viittaavien mikrobien havaitsemiseen: talvi 2016 / kevät 2017
• qPCR-analyysit, joilla vahvistetaan kosteusvaurioihin viittaavien mikrobien tunnistaminen: kevät/kesä 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Hyvärinen

Tiedote

Koulujen kosteusvaurioihin analyysivälineitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat selvittivät kouluissa havaittujen kosteusvaurioiden ja mikrobialtistuksen yhteyttä opettajien terveyshaittoihin. Tutkijat keräsivät runsaasti sekä altistumisnäytteitä että opettajien terveystietoja. Tutkituista noin 90 opettajasta havaittiin, että mikrobipitoisuudet olivat suurempia kotiympäristöissä kuin luokkahuoneissa.

Tutkijat päättelevät, että koulujen mikrobialtistumisessa pitää paneutua sekä mikrobimäärään että mikrobiston koostumukseen. Tämä on tärkeää kosteusvaurioiden ja opettajien terveysvaikutuksien yhteydelle.

Tutkimuksessa myös kehitettiin työkaluja, joilla voi luotettavasti arvioida haitallista mikrobialtistumista. Nyt työkaluilla pystytään aiempaa paremmin tunnistamaan ne koulurakennukset, joissa on vakavia kosteusvaurioita. Näin korjaustoimenpiteet pystytään kohdistamaan oikein.

Huippumenetelmät käyttöön

Kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä Suomen koulurakennuksissa. THL:n tutkimus sisältää kahden suuren koulututkimuksen – Sisu ja Hitea – näytteiden analysoinnin.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 700 pöly- ja ilmanäytettä käyttämällä määrällisiä ja laadullisia DNA-pohjaisia menetelmiä. Tutkijat arvioivat opettajien mikrobialtistumista huippuanalyysimenetelmillä. Projektissa kehitettiin määrällisiä PCR-sovelluksia. Ensimmäisten tulosten perusteella osa näistä määritysmenetelmistä voi vahvistaa kosteusvauriokuntoarvioita.

Laadullinen uuden sukupolven sekvensointi, jolla arvioitiin sieni- ja bakteeriyhteisöjä, on erittäin lupaava menetelmä. Sillä pystyttiin ilmeisesti tunnistamaan eroja kosteusvaurioituneiden ja vertailtujen luokkahuoneiden mikrobiston koostumuksessa.

Myös runsaasti terveystietoa

Suuren altistusanalyysin lisäksi tutkimus sisältää kartoituksen, jossa kerättiin laaja tietomäärä opettajien terveydentilasta.

Yhdistelmä mahdollistaa jatkossa syvälliset analyysit kosteusvaurioiden, mikrobialtistumisen ja opettajien terveyden välisistä yhteyksistä.

Hankkeessa julkaistiin ja julkaistaan tieteellisiä artikkeleita ja konferenssijulkaisuja sekä someviestintää.

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Martin Täubel, Hanna Leppänen, Merja Korkalainen, Anne Hyvärinen. 2017. . THL Discussionpaper 36/2017, 26 pages, ISBN 978-952-302-929-3 (printed); ISBN 978-952-302-930-9 (online); http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-930-9 Avaa