Mikrobialtistuminen kosteusvaurioituneissa kouluissa työterveysriski opettajille

Hanketiedot

Hankenumero
114139

Hakija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto

Toteuttaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto

Lisätietoja
Anne Hyvärinen
anne.hyvarinen@thl.fi

Toteutusaika
1.10.2014 - 30.9.2015

Työsuojelurahaston päätös
3.6.2014
100 000 euroa

Kokonaiskustannukset
160 612 euroa

Tulokset valmistuneet
30.9.2015

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa mikrobialtistuksen yhteydestä kosteusvaurioihin käyttäen uusia sekvensointimenetelmiä.

Jatkossa kehitetään kvantitatiivisia, DNA-pohjaisia menetelmiä havaitsemaan epätavanomaisia mikrobeja kosteusvaurioituneista rakennuksista.

Tavoitteena on myös vertailla opettajien altistumista niin kotona kuin kouluissa, jotta voidaan paremmin arvioida koulualtistumisen osuutta kokonaisaltistuksesta, sekä altistumiseen liittyviä terveyshaittoja.

Hankkeessa käytetään kahdesta tutkimuksesta kerättyjä laskeutuneen pölyn näytteitä: HITEA (Health Effects of Indoor Pollutants; www.hitea.eu) (2008–2013) ja SISU (School intervention study) (2012-2015). Lisäksi noin 100 SISU-tutkimuksessa mukana olleen opettajan kotoa kerätään laskeutuneen pölyn näytteitä.

Näytteet analysoidaan käyttäen Illumina MiSeq sekvensointi- ja qPCR-tekniikkaa. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat opettajat ovat täyttäneet terveyskyselyt ja heistä on useita kliinisiä mittauksia. Altistus- ja terveysmittaukset yhdistetään myöhemmin yhteyksien löytämiseksi.

Tulokset ovat käytettävissä seuraavasti:
• laskeutuneen pölyn sekvensointitulokset ja niiden bioinfomatiikka; kesä 2015
• Tilastolliset analyysit mikrobialtistumisen laadullisista eroista kosteusvaurio- ja vertailukouluissa; syksy 2015
• Tuloksia mikrobialtistumisen määrällisistä eroista ennen ja jälkeen kosteusvauriokorjausten sekä koulussa ja kotona; syksy 2015

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Hyvärinen

Tiedote

Koulujen kosteusongelmiin etsitään uusia työkaluja

30.9.2015

Kun koulussa on sekä kosteusvauroita että mikrobialtistusta
kyseessä voi olla vakava työterveysriski. Vireillä oleva projekti
etsii ratkaisuja ongelmaan uusin tavoin.

Projektin tuloksista
odotetaan merkittävää tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikutusta.
Projekti pyrkii tunnistamaan kosteusvaurioituneissa kouluissa
tapahtuvan mikrobialtistuksen ja opettajien haitallisten
terveysvaikutusten syy-yhteyksiä, joita ei ole aiemmin pystytty
todentamaan.

Kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä suomalaisissa kouluissa.
Hankkeessa käytetty lähestymistapa eli uuden sukupolven
sekvensointitekniikoiden käyttäminen sieni- ja bakteeriyhteisöjen
perusteellisessa analysoinnissa kosteusvaurioituneissa suhteessa
vauriottomiin kouluihin on osoittautunut erittäin
lupaavaksi.

Työsuojelurahaston rahoittama Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osaston Mikoko-hanke
ehdottaa toimia, jotka korostavat koulujen kosteusvaurioiden
kansanterveydellistä merkitystä ja myös tarjoavat työkaluja, joiden
avulla kouluympäristöissä tapahtuvaa haitallista mikrobialtistusta
voidaan arvioida objektiivisesti. Tutkimuksessa ovat mukana
tutkija, FT
Martin Täubel sekä dosentti, tutkimusjohtaja
Anne Hyvärinen.


Kehitettyjen työkalujen avulla voidaan entistä paremmin
tunnistaa ne koulut, joissa on vakavia vaurioita ja jotka ovat
yhteydessä poikkeavaan ja mahdollisesti terveydelle haitalliseen
mikrobialtistukseen. Tämä auttaa kohdistamaan koulujen
korjaustoimet oikein. Lisäksi projektissa arvioidaan
kosteusvauriokorjausten tehokkuutta ja vaikutusta opettajien
mikrobialtistuksen vähentämiseksi työpaikoilla.

Mukana sata opettajaa

Projektin ensimmäisessä vaiheessa tehtiin altistus- ja
terveysmittaukset ennen ja jälkeen, ja hoidettiin
SISUhome-tutkimuksen rekrytointi ja kenttätyö. Projektin kohteena
on SISU-koulujen 100 opettajaa.

Opettajilta saadut näytteet
esikäsiteltiin, tehtiin DNA-eristykset ja uuden sukupolven
sekvensointi laskeutuneen pölyn näytteistä ja ilmanäytteistä
SISU-tutkimuksessa. Opettajien mikrobialtistusta vertailtiin
kouluissa sekä kotona SISUhome-tutkimuksessa.
Kosteusvauriokorjausten vaikutuksia arvioitiin mikrobialtistukseen
SISU-kouluissa.

Projektin pääpainopiste on näytemateriaalien analysoinnissa
edistyneillä laboratoriomenetelmillä, syntyneen aineiston
tilastollisissa analyyseissä sekä projektin tulosten tulkinnassa ja
julkaisussa.

Uudet kenttätyöt ovat vain pienessä osassa, ja ne
koostuvat SISUhome-tutkimuksesta. Siinä opettajia on ohjeistettu
ottamaan näytteitä luokkahuoneistaan ja kotoaan.
Laboratorioanalyyseissä keskitytään DNA-pohjaisiin menetelmiin,
mukaan lukien kvantitatiivinen PCR (qPCR), jonka avulla
näytemateriaalien mikrobisisältöä määritetään kvantitatiivisesti,
sekä uuden sukupolven sekvensointi (NGS), joka mahdollistaa
opettajien mikrobialtistukseen liittyvien sieni- ja
bakteeriyhteisöjen koostumuksen perusteellisen analysoinnin. 

Tässä vaiheessa saadut tulokset pohjautuvat pääasiassa
suoritettuun kenttätyöhön ja laboratorioanalyyseihin. Aineiston
tilastolliset analyysit ovat alkuvaiheessa ja jatkuvat vielä.
Kvantitatiivisten PCR-analyysien alustavat tulokset, jotka koskevat
opettajien altistuksen eroja kotona ja koulussa, ovat erittäin
kiinnostavia.

Pelkän mikrobipitoisuuden sijaan tulisi selvittää
myös mikrobiston koostumusten erot kodeissa ja kouluissa sekä
erityisesti kosteusvaurioituneissa taikka vauriottomissa
ympäristöissä. Tämä voi olla erittäin tärkeää, kun selvitetään
kosteusvaurioiden vaikutuksia opettajien terveyteen.

 

 

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Loppuraportti Martin Täubel, Hanna Leppänen, Anne Hyvärinen and National Institute for Health and Welfare. Microbial exposures in moisture damaged schools – an occupational health risk? Mid-term report of the MIKOKO project. ISBN 978-952-302-548-6 (printed). ISBN 978-952-302-549-3 (online publication). ISSN 2323-363X (online publication). http://urn:fi/URN:ISBN:978-952-302-549-3 Avaa