Mikroyritykset työkyvyn johtamista kehittämässä: tutkimus työkykyjohtamisen käytännöistä

Tiivistelmä

Hanke tuottaa tutkimustietoa työkyvyn johtamisen käytännöistä alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä (mikroyritykset) ja täydentää sitä koskevaa katvealuetta. Hankkeessa kehitetään työkykyjohtamisen käytäntöjä yhdessä mikroyritysten kanssa ja arvioidaan niiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja yritystoiminnan tuloksellisuuteen.

Hanke vastaa mikroyritysten työturvallisuuden, -terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen haasteisiin. Niiden taustalla ovat yritysten niukat osaamis-, aika- ja taloudelliset resurssit. Mikroyritykset ovat suurempia yrityksiä useammin työterveyshuoltopalvelujen ulkopuolella. Lisäksi niillä on vähäisemmät mahdollisuudet hyödyntää asiantuntijoita työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja yritystoiminnan kehittämisessä. Mikroyritysten taloudellinen merkitys työllistäjinä ja lähipalvelujen tuottajina on suuri. Niiden toimintaedellytysten turvaamisessa tarvitaan henkilöstön työkyvystä huolehtimista.
Hankkeeseen osallistuu 66 kaupan, teollisuuden sekä majoitus- ja ravitsemispalvelujen mikroyritystä. Niistä puolet osallistuu työkykyjohtamisen yhteiskehittämiseen ja loput ovat verrokkeja. Kehittämisen vaikutuksia tutkitaan ennen-jälkeen -tutkimusasetelmassa.

Hankkeen tuottama tieto on pienten yritysten toimintaa, työhyvinvointia ja kasvua tukevien toimijoiden hyödynnettävissä. Yhteiskehittämisen tuloksena syntyviä hyviä työkykyjohtamisen käytäntöjä ja välineitä voivat kaikki mikroyritykset käyttää toimintansa kehittämisessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mervi Ruokolainen

Tiedote

Johdetaan työkykyä mikroyrityksissä

Tiivistelmä

Interventiotutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mikroyritysten työkykyjohtamisen käytännöistä ja kehittää näitä käytäntöjä yhdessä 62 yrityksen kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyin ja haastatteluin yrittäjiltä ja työntekijöiltä ennen ja jälkeen kehittämisintervention. Työkykyjohtaminen toteutuu mikroyrityksissä usein osana arkisia toimintoja: yhdessä tehden, usein suullisesti sopien sekä puuttuen silloin, kun tarvetta ilmenee. Erityisesti satunnaisin käytännöin toimivien yritysten tulisi vahvistaa säännönmukaisempia toimintatapoja. Työyhteisön toimintaan ja johtamiseen liittyvät käytännöt ovat yritysten vahvuuksia. Tulokset ja kehitetty työkykyjohtamisen oppimateriaali tukee eri toimialoilla toimivia mikroyrityksiä jatkossa.

Lähtökohdat

Mikroyritysten työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät riskit on tunnistettu laajasti, mutta käytännöistä niiden ennaltaehkäisemiseksi sekä keinoista edistää työkykyjohtamista on niukasti tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa mikroyritysten muodollisista ja epämuodollisista työkykyjohtamisen käytännöistä, kehittää näitä käytäntöjä tutkimukseen osallistuvien yritysten kanssa sekä arvioida niiden vaikutuksia muun muassa koettuun työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.

Aineisto

Tutkimus toteutettiin Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueilla. Siihen osallistui 62 yritystä teollisuuden, kaupan ja ravitsemisen toimialoilta. Osallistuneet yritykset satunnaistettiin tapaus- ja verrokkipareiksi. Aineisto kerättiin yrittäjiltä ja työntekijöiltä. Vuosina 2019–2020 alkukyselyyn vastasi 256 henkilöä ja alkuhaastatteluihin osallistui 163 henkilöä. Vuosina 2020–2021 loppukyselyyn vastasi 177 henkilöä ja loppuhaastatteluihin osallistui 106 henkilöä.

Menetelmät

Kaikki yritykset saivat alkumittauksen jälkeen palautteen työkykyjohtamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tapausyrityksille järjestettiin kaksi interventiotyöpajaa, joissa johto ja henkilöstö pohtivat toimintatapoja työturvallisuuteen, työterveyteen ja työkykykyyn sekä työyhteisön johtamiseen. Loppumittauksissa selvitettiin yrityksissä kehitettyjä toimintatapoja ja kehittämiseen vaikuttaneita tekijöitä. Aineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin ja laadullisella sisällönanalyysillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Työkykyjohtamista toteutetaan mikroyrityksissä usein osana arkisia toimintoja: yhdessä tehden, suullisesti sopien ja puuttuen silloin, kun tarvetta ilmenee. Tämän reaktiivisen toiminnan rinnalle tarvitaan ennakointia ja varautumista. Työyhteisön toimintaan ja johtamiseen liittyvät käytännöt ovat yritysten vahvuuksia. Ne tukevat myös yhteistä työturvallisuudesta sekä työterveydestä ja työkyvystä huolehtimista. Mikroyrityksiä voidaan aktivoida kehittämiseen yhteistoiminnallisin menetelmin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa työkykyjohtamisen käytännöistä mikroyrityksissä. Tutkimuksen tuottama tieto ja siinä kehitetyt työkykyjohtamisen hyvät käytännöt ovat sovellettavissa eri toimialoilla toimiville mikroyrityksille. Tutkimushankkeen tulosten perusteella tuotettiin työkykyjohtamisen oppimateriaali, joka tarjoaa vinkkejä mikroyrityksille työturvallisuuden, työterveyden ja työkyvyn sekä työyhteisöjen johtamisen parempaan huomioimiseen yrityksen johdon ja henkilöstön yhteistyönä.

Aineisto

Susanna Visuri, Mervi Ruokolainen, Simo Kaleva, Mika Nyberg. Työterveyslaitos. Johdetaan työkykyä mikroyrityksissä. Mikroyritykset työkyvyn johtamista kehittämässä: Tutkimus työkykyjohtamisen käytännöistä. Loppuraportti. 2022.
ISBN 978-952-391-020-1 (nid.)
ISBN 978-952-391-021-8 (PDF) Avaa

Blogiteksti_Ruokolainen Avaa

Blogiteksti_Palmgren_Visuri Avaa

Abstrakti_Työelämäntutkimuspäivät Avaa