Miksi tulla toimistolle? Itseohjautuvan hybridityön mahdollisuuksia ja haasteita
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
220254
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Tuomo Alasoini
tuomo.alasoini@ttl.fi
Toteutusaika
1.1.2023 - 30.11.2024
Työsuojelurahaston päätös
29.11.2022
135 000 euroa
Kokonaiskustannukset
194 910 euroa
Tulokset valmistuneet
7.1.2025
Tiivistelmä
Tutkimus tuo uutta tietoa työorganisaatioille ja tieteelliseen keskusteluun itseohjautuvan lähi- ja etätyötä yhdistävän hybridityön hyvistä käytännöistä, mahdollisuuksista, riskeistä ja keinoista torjua niitä. Näin tuetaan työorganisaatioiden osaamista itseohjautuvuuden johtamisesta hybridityössä ja tähän liittyvässä toimitilojen suunnittelussa. Tutkimuksellisesti lisätään ymmärrystä etä- ja hybridityöstä keinona kehittää työntekijöiden digitoimijuutta ja organisatorista resilienssiä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Tuomo Alasoini
Tiedote
Hybridityömalli organisaatioiden menestystekijäksi
7.1.2025Tiivistelmä
Hybridityön yleistyminen haastaa organisaatioiden johtamista. Hanke tuotti uutta tietoa itseohjautuvan hybridityön hyvistä käytännöistä, mahdollisuuksista sekä riskeistä ja keinoista torjua niitä. Aineistona hyödynnettiin kansallista MEADOW-kyselyaineistoa sekä kolmesta yrityksestä ja kahdesta kaupunkiorganisaatiosta kerättyä haastatteluaineistoa, kyselyaineistoa ja työtiloja koskevaa aineistoa. Tulokset lisäävät ymmärrystä hybridityön lisääntyneen suosion syistä ja tästä aiheuvista jännitteistä organisaatioissa, etäkohtaamisten kommunikaatiohaasteista ja niihin vastaamisesta, hybridityön johtamisen strategisista vaihtoehdoista, työtilojen suunnittelusta hybridityöhön sekä hyvän työntekijyyden piirteistä hybridityössä.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Hankkeen lähtökohtana oli pyrkimys lisätä ymmärrystä siitä, kuinka hybridityömalli voi toimia samanaikaisesti organisaatioiden resilienssiä ja työntekijöiden hyvinvointia edistävänä tekijänä. Huomion kohteena oli erityisesti, millaisten johtamisen käytäntöjen avulla voidaan parhaiten edistää ja ylläpitää yhteisöllisyyttä, oppimista ja innovointia mallia soveltavissa organisaatioissa. Hanke tarkasteli myös erilaisten teknologia- ja tilaratkaisujen merkitystä hybridityön sujuvuudelle.
Aineisto
Tilastollisen analyysin aineistona käytettiin kansallista MEADOW-työnantajakyselyä (N=1478) ja -työntekijäkyselyä (N=1816). Aineisto perustui tilastollisesti edustavaan otokseen suomalaisista vähintään 10 hengen kokoisista yrityksistä ja julkisyhteisöistä. Työpaikkatasoinen analyysi käsitti viidessä työorganisaatiossa toteutettuja työntekijöiden, heidän esihenkilöidensä ja johdon haastatteluja (N=94), kyselyjä (N=533) ja työtilakatselmuksia.
Menetelmät
Tilastollisissa analyyseissa käytettiin erilaisia monimuuttujamenetelmiä kuten k-keskiarvojen klusterianalyysia, multinomiaalista logistista regressioanalyysia ja kovarianssianalyysia. Puolistrukturoituihin, pääosin Teamsin avulla toteutettuihin haastatteluihin perustuvaa aineistoa analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Työtilakatselmukset perustuivat tutkijan kiertoon organisaatioiden työtiloissa sisältäen havainnointia, keskusteluja ja työtiloja koskevien dokumenttien analysointia.
Tulokset ja johtopäätökset
Organisaatiot ovat siirtyneet hybridityömalliin Suomessa verraten sujuvasti. Hybridityön johtaminen ei kaikissa organisaatioissa kuitenkaan tue kovin hyvin muuttuneita työnteon tapoja erityisesti yhteisöllisyyden, oppimisen ja innovoinnin näkökulmasta. Hybridityömallin muuttaminen organisaatioiden menestystekijäksi edellyttää uudenlaisten johtamisen käytäntöjen, työn organisointitapojen ja teknologia- ja tilaratkaisujen kehittämistä yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Opas ”Hybridityömalli menestystekijänä” sisältää linjauksia ja konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka hybridityötä johtamalla ja kehittämällä voidaan löytää keinoja organisaatioiden tuloksellisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Linjaukset sopivat kaikentyyppisille hybridityön laajalle osalle henkilöstöä mahdollistaville organisaatioille. Linjauksissa on huomioitu tasapuolisesti johdon ja henkilöstön näkökulmat sekä niiden vaikutukset organisaation uudistumiskykyyn.
Aineisto
Tuomo Alasoini, Annu Haapakangas, Suvi Hirvonen, Hilpi Kangas, Marja Känsälä, Eveliina Saari, Kirsikka Selander
Laura Seppänen. Miksi tulla toimistolle? Itseohjautuvan hybridityön mahdollisuuksia ja haasteita. Loppuraportti. 2024.Työterveyslaitos
ISBN 978-952-391-193-2 (PDF) Avaa
Julkaisuluettelo Avaa
Työntekijöiden korona-ajan etätyökokemukset ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus organisatorisen resilienssin heijastumana Avaa
Klaanikontrolli hybridityössä Avaa
Hybridityömalli menestystekijänä: opas hybridityön mahdollisuuksiin ja haasteisiin Avaa