Minäpystyvyys, kuormitus ja ammatillinen identiteetti tekoälymurroksen keskellä

EASP 2026 – 21st General Meeting of the European Association of Social Psychology, European Association of Social Psychology (EASP), 30.6.–4.7.2026, Strasbourg, Ranska.

Hanketiedot

Hankenumero
260226

Hakija
Atte Oksanen

Toteuttaja
Atte Oksanen

Lisätietoja
Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi

Toteutusaika
1.7.2026 - 4.7.2026

Työsuojelurahaston päätös
16.3.2026
1 100 euroa

Kokonaiskustannukset
1 780 euroa

Tulokset valmistuneet
5.8.2026

Tiivistelmä

Posteriesitykseni käsittelee Tekoälymurros työelämässä -tutkimushankkeen osatutkimusta, jossa tarkastellaan tekoälyn käytön, koetun identiteettiuhan, pystyvyyden tunteen ja kuormituksen välisiä yhteyksiä. Aineisto perustuu valtakunnalliseen kyselyyn ( N = 2 109) ja laadullisiin haastatteluihin (N = 54). Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa siitä, miten työntekijöiden hyvinvointia ja ammatillista identiteettiä voidaan tukea tekoälymurroksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Atte Oksanen

Tiedote

Tekoäly muuttaa työtä – ammatti-identiteetti on keskeinen osa sopeutumista

5.8.2026

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden hyvinvointia ja valmiuksia omaksua uusia tekoälyteknologioita. Tutkimus yhdisti suomalaisen väestökyselyn (N = 2 109) ja haastatteluaineiston (N = 54). Omaan ammatti-identiteettiin kohdistuva uhka nousi keskeiseksi työntekijöiden kokemuksia selittäväksi tekijäksi. Identiteettiuhkaa kokevat työntekijät raportoivat muita korkeampaa kuormitusta työssään. Heillä oli myös matalampi kokemus tekoälypystyvyydestä. Laadullinen aineiston analyysissä tekoäly näyttäytyy pakkojen ja mahdollisuuksien kenttänä. Motivaatio oppia uutta on olennaista muuttuvassa tilanteessa. Organisaatioiden tulisi huomioida tekoälyn tuomat haasteet työntekijöiden hyvinvoinnille ja ammatilliselle identiteetille.

Tausta

Euroopan sosiaalipsykologisen yhdistyksen EASP-konferenssi kokoaa yhteen asiantuntijoita joka kolmas vuosi. Konferenssiin osallistuttiin esittelemään tutkimusta tekoälyn vaikutuksista työelämään kansainväliselle tiedeyhteisölle, saamaan palautetta tutkimuksesta sekä vahvistamaan kansainvälisiä tutkimusverkostoja. Tutkimus käsittelee ajankohtaista aihetta, jolla on merkittäviä vaikutuksia suomalaisen työelämän kehittämiseen.

Aineisto

Tutkimus perustuu mixed methods -asetelmaan, jossa yhdistettiin valtakunnallinen suomalainen kyselyaineisto (N = 2 109) ja kuudessa organisaatiossa kerätty haastatteluaineisto (N = 54). Tutkimuksessa tarkasteltiin tekoälystressiä ja tekoälyminäpystyvyyttä sekä ammatti-identiteettiiin kohdistuvaa uhkaa tekoälymurroksessa. Aineiston avulla voidaan laajasti kuvata työntekijöiden kokemuksia tekoälyn käyttöönotosta.

Tulokset ja johtopäätökset

Tekoälystressi oli yhteydessä säännölliseen tekoälyn käyttöön ja koettu identiteettiuhkaan. Tekoälyminäpystyvyys oli yhteydessä säännölliseen tekoälyn käyttöön, myönteisiin tekoälyasenteisiin ja subjektiiviseen hyvinvointiin. Identiteettiuhka moderoi tekoälyn käytön vaikutuksia. Laadulliset tulokset toivat esiin jännitteen työntekijöiden minäpystyvyyden ja tekoälyn omaksumiseen liittyvän paineen välillä. Tekoälyn merkitys kasvaa, vaatii lisäosaamista ja tukitoimia erityisesti työhyvinvoinnille.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus perustuu korkealaatuiseen määrällisen ja laadullisen aineiston yhdistelmään, jolla voitiin kuvata tekoälyn käyttöönoton herättämiä kokemuksia suomalaisilla työntekijöillä.
Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, osaamiseen ja ammatti-identiteettiin. Tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioissa suunniteltaessa tekoälyn käyttöönottoa sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemista.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa