Minkälaisia vaikutuksia työtoimintalähtöisellä työpaikkaselvityksellä on työpaikalla?

Tiivistelmä

Työtoimintalähtöistä työpaikkaselvitysmenetelmää on kehitetty ja käytetty työpaikkojen tarpeisiin 2000-luvun alusta alkaen. Teoreettisilta lähtökohdiltaan sen ajatellaan sopivan erityisesti työn ja kuormitustekijöiden muutostilanteissa. Tämän kirjallisuuskatsauksen ensimmäisenä tavoitteena on koostaa tämänhetkinen tieteellinen ja muu näyttö työtoimintalähtöisen työpaikkaselvityksen vaikutuksista työpaikoilla. Toisena tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten vaikutukset näyttäytyvät työpaikalla työntekijöiden, esimiesten ja asiakkaan näkökulmasta.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on fenomenografinen lähestymistapa. Sen avulla tuodaan päivänvaloon erilaisia käsityksiä ja kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä, tässä tapauksessa työtoimintalähtöisen työpaikkaselvityksen työpaikalla havaituista vaikutuksista. Aiheesta löytyvä tieteellinen ja muu julkaistu kirjallisuus kootaan ja analysoidaan laadullisesti. Tulokset kootaan tieteellisen artikkelin muotoon.

Tuloksiin perustuen voidaan jatkossa suunnitella systemaattisempaa kehittämistä ja prosessin arvioinnille perustuvaa tutkimusta työtoimintalähtöisestä työpaikkaselvityksestä. Tuloksena saadaan tietoa laajemminkin työhyvinvoinnin kehittämisen edellytyksistä ja esteistä sekä luodaan pohjaa työpaikkaselvitysten vaikuttavuusarvioinnin mallintamiselle ja kehittämiselle.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Soile Seppänen

Tiedote

Työtoimintalähtöisen työpaikkaselvityksen vaikutukset lupaavia

Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella työtoimintalähtöisen työpaikkaselvityksen vaikutukset näyttävät lupaavilta.

Menetelmän käyttöä työterveyshuollossa voi tutkijoiden mukaan hyvästä syystä suositella silloin, kun hyvinvoinnin haasteet liittyvät psykososiaaliseen kuormitukseen ja muuttuvan työn uudenlaisiin kuormitustekijöihin, jotka saattavat jäädä perinteisissä selvityksissä havaitsematta.

Tutkimuksen perusteella työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys saattaa vaikuttaa perinteistä työpaikkaselvitystä moniulotteisemmin ja monitasoisemmin työprosesseihin, työyhteisön toimintaan ja yksilöiden kokemuksiin.

Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston tutkimusmäärärahan turvin.

Aineisto systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta

Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys on rakentunut 2000-luvulla kehittävän työntutkimuksen pohjalta. Teoreettisilta lähtökohdiltaan sen ajatellaan sopivan erityisesti työn ja kuormitustekijöiden muutostilanteissa. Menetelmän vaikutuksia työpaikalla ei ollut selvitetty systemaattisesti.

Tutkimuksessa tehtiinkin systemaattinen kirjallisuushaku, jonka perusteella löytyi kaikkiaan 34 julkaisua: viisi hankeraporttia, neljä opinnäytetyötä, 22 yleistajuista kirjanlukua, kaksi ammattilehtien artikkelia ja yksi tieteellinen vertaisarvioitu artikkeli.

Analyysi eteni aineistolähtöisesti luokitellen ja teemoitellen tulokset. Lopuksi luokat ja teemat ryhmiteltiin sen mukaan, miten niissä kuvatut vaikutukset kohdistuvat työterveyshuollon toiminnan eri kohteisiin.

Työn jatkuva kehittäminen mahdollistui

Vaikutukset jakautuivat 24 luokkaan ja kahdeksaan teemaan.

Myönteiset vaikutukset kohdistuivat työolosuhteisiin sekä työprosessien ja työn sisällölliseen uudistumiseen.

Yhteisöllisyys lisääntyi työpaikalla, ja työn jatkuva kehittäminen mahdollistui. Työntekijät kokivat työnsä mielekkäämmäksi, ja työn hallinta parani. Esimiehet saivat tukea työlleen ja lisäksi oppivat soveltamaan menetelmää jatkossakin.

Prosessi ei näyttänyt jäävän vain kertaluonteiseksi interventioksi, vaan työpaikat arvelivat hyödyntävänsä opittua jäsentämisen tapaa jatkossakin.

Tulokset rohkaisevat työtoimintalähtöisen työpaikkaselvitysmenetelmän käyttöön ja sen vaikuttavuuden tarkempaan arviointiin.

Hankkeen pohjalta ollaan laatimassa artikkelia, jota tarjotaan keväällä 2019 vertaisarvioituun lehteen. Artikkelin kohderyhmänä ovat työelämän tutkijat ja kehittäjät sekä työterveyshuollon henkilöstö.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Soile Seppänen, Hilkka Ylisassi, Panu Oksa, Jorma Mäkitalo, Tuula Oksanen, Leena Ala-Mursula 2018.. Työterveyslaitos. 38 sivua. Avaa

ISBN 978-952-261-834-4 (nid.) ISBN 978-952-261-833-7 (pdf)