Miten kunta-alan strategisen hyvinvoinnin kehittämisohjelma kehittää suomalaista työelämää

Tiivistelmä

Tavoitteet
Helsingin kaupunki on jo vuosien ajan panostanut työhyvinvointiin eri keinoin. Nyt halutaan selvittää se, miten hyvin panostukset tukevat kaupungin strategiaa ja minkä suuruisia panostukset ovat muihin kaupunkeihin verrattuna.

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen palvelukokonaisuuden tavoitteena on kytkeä työhyvinvoinnin edistämisen osaksi johdon strategisia ydintoimintoja, vahvistaa työhyvinvoinnin johtamista, kehittää työhyvinvoinnin eri toimintojen priorisointia kustannustehokkaaseen suuntaan, sekä lisätä tietoisuutta työhyvinvoinnin investointien tuottavuudesta.

Menetelmät
Hanke muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1. Analysointi, jossa määritetään työhyvinvoin-nin ydinsisällöt kaupungin ja eri toimialojen strategiasta lähtien, ja siten tuetaan kaupungin johtoa liittämään työhyvinvointi osaksi kaupungin strategista suunnittelua. Konkreettisesti analysointi selvittää hyvinvoinnin aseman, vastuut, henkilöresurssit ja kustannukset sekä kaupungin toimintojen kannalta tärkeimmät henkilöstön ominaisuudet. Näiden pohjalta luodaan strategiselle hyvinvoinnille mittaristo, joka tukee työhyvinvoinnin kehittämistä eri johto- ja asiantuntijatasoilla. 2. Auditointi, jossa määritetään työhyvinvointia tukevien ja kehittävien toimintojen käytänteiden taso sekä tehdään ao. osa-alueilla kehittämisehdotuksia. Hyvinvoinnin johtamisen auditointi tuottaa selkeän kokonaismittarin, joka on pohjana työhyvinvoinnin pitkäjänteiselle kehittämiselle ja työhyvinvoinnin eri osa-alueiden kehittämisen priorisoinnille.

Milloin tulokset ovat käytettävissä
Tulokset ovat käytettävissä 14.4.2011 jälkeen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Matti Nuutinen

Tiedote

Helsingille hyviä arvosanoja hyvinvointijohtamisessa

Helsingin kaupungin hyvinvointijohtamisen taso on yleisesti
ottaen hyvä, paikoin jopa erinomainen. Näihin tuloksiin päädyttiin
kunta-alan strategisen hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa 2010–2011,
jossa tarkasteltiin Helsingin sosiaaliviraston,
taloushallintopalveluiden sekä terveyskeskuksen johtamiskäytäntöjä.
Kaupunki jatkaa tulosten pohjalta hyvinvoinnin johtamisen
kehittämistä.

Hyvinvoinnin kehittämisohjelmaan osallistuivat Helsingin ohella
Hyvinkää (110448), Kemijärvi (110293 ) ja Kotka (110449). Ohjelman
taustalla oli Excenta Oy:n tekemä tutkimus Strategisen hyvinvoinnin
tila Suomessa 2009. Työsuojelurahasto tuki kaikkien neljän
kaupungin kehittämishankkeita.

Kehittämisohjelman tavoitteena oli luoda kunta-alalle selkeä
strategisen hyvinvoinnin viitekehys. Viitekehyksessä määritellään
strategisen hyvinvoinnin peruspilarit, kehittämisalueet,
tavoitteet, hyvinvoinnin johtamismatriisi sekä strategisen
hyvinvoinnin mittarit. Näiden työvälineiden avulla henkilöstön
hyvinvointia voidaan johtaa kunnan keskeisiä tavoitteita tukien.

Viitekehyksen lisäksi ohjelmassa mallinnettiin laajempi,
tasapainoitettu tuloskortti, Wellness Scorecard, joka kytkee
strategisen hyvinvoinnin seurannan osaksi organisaation strategista
johtamista.

Hyvinvoinnin johtamisen malli tukena

Kaupunkien hyvinvointijohtamista arvioitiin Excentan kehittämän
hyvinvoinnin johtamisen mallin ja siinä esitetyn strategisen
hyvinvoinnin indeksin avulla. Tarvittavat tiedot kerättiin
henkilöstöltä ja hyvinvointiasiantuntijoilta kyselyin. Myös
erilaisia dokumentteja analysoitiin ja tehtiin lukuisia
haastatteluja.

Lisäksi hankkeisiin osallistuneiden kaupunkien tai virastojen ja
yksiköiden johto sekä esimiehet osallistuivat hyvinvointijohtamista
selvittävään tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien
arvoja, tietoja ja osaamista työhyvinvoinnin eri osa-alueilla.

Hyvää osaamista, ahkeraa mittareitten käyttöä

Helsingissä terveyskeskuksen hyvinvoinnin johtaminen arvioitiin
peräti erinomaiseksi. Strategisen johtamisen indeksi SHJI oli jopa
66 prosenttia eli reippaasti keskiarvon yläpuolella. Johdon ja
esimiesten hyvinvointijohtamisen kompetenssi oli samoin hyvä; se
arvioitiin 57 prosentin tasolle parhaisiin käytäntöihin verrattuna.

Myös sosiaaliviraston hyvinvointijohtaminen oli kokonaisuudessaan
hyvä (SHJI 53 prosenttia) ja siten toimialan keskiarvoa parempi.
Täälläkin esimiesten hyvinvointijohtamisen osaaminen oli 57
prosentin luokkaa.

Taloushallintopalveluiden (Talpa) tulos oli muita tarkasteltuja
yksiköitä heikompi. SHJI oli 31,5, mikä jää hieman keskiarvon
alapuolelle. Esimiesten hyvinvointijohtamisen kompetenssi oli
hyvällä tasolla, se noudatti tuttua 57 prosentin linjaa.

Jokaisen tutkitun organisaation esimiehet käyttivät työssään
ahkerasti hyvinvoinnin mittareita. Mittareiden käyttö tukee
tavoitteiden määrittelyä ja toiminnan tehostamista.

Hyvästä vielä paremmaksi

Arvioinneista saadut hyvät tulokset vauhdittavat kehittämistyötä.
Terveyskeskuksessa panostetaan edelleenkin asiakastyön
kehittämiseen, asiakastyytyväisyyden parantamiseen,
moniammatillisuuteen, rekrytointiin ja perehdyttämiseen.

Useita hyvinvointia sivuavia kehittämishankkeita on käynnistetty,
muun muassa Kuopion yliopiston vetämä Tuottavuuden lisääminen
Helsingin terveyskeskuksessa.

Sosiaalivirastossa todettiin, että tuloksia voidaan hyödyntää
työhyvinvointi- ja tuottavuusohjelmien sekä johtamisen
kehittämisohjelman valmisteluissa. Vastedes halutaan myös linkittää
kehittämisehdotukset ja mittaristot entistä paremmin
sosiaaliviraston omaan strategiaan.

Taloushallintopalveluissa luotetaan, että työhyvinvointia voidaan
edistää muun muassa esimiesten valmiuksia ja osaamista tukemalla.
Eräs hyvä henkilöstöjohtamisen työväline on varhaisen tuen malli.

Talpassa otetaan myös käyttöön strategisen hyvinvoinnin mittaristo
(Wellness Scorecard), jolla seurataan ja kehitetään hyvinvoinnin
keskeisiä osa-alueita. Talpassa näitä ovat hyvinvoinnin
kustannustekijät, työyhteisön toimivuus ja johtaminen, terveelliset
ja turvalliset työolot ja sekä työnhallinta, tuottavuus ja
asiakashyöty. Hankkeen myötä kirkastui, että kaikille
kehittämiskohteille on tärkeää asettaa selvät, numeeriset
tavoitteet.

Toimittaja
Hilkka Heikinheimo

Aineisto

Hankeraportti – Helsingin kaupunki. Kunta-alan strategisen hyvinvoinnin kehittämisohjelma Avaa