Miten tarkkaavuus toimii ja jaksaa

Tiivistelmä

Miten tarkkaavuus toimii ja jaksaa -hanke tuottaa kirjan, joka kokoaa yhteen tietoa erilaisista tarkkaavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tarkkaavuutta tarkastellaan kognitiivisten toimintojen tehokkuuden ja inhimillisten virheiden näkökulmasta. Keskeisiä teemoja ovat huomiokyvyn ja tarkkaavuuden osa-alueet, sekä kognitiiviset kontrollitoiminnot.

Tarkkaavuustoimintoihin vaikuttavista monista tekijöistä keskitytään erityisesti työelämän vaatimuksiin, kuten tietotyön lisääntymiseen, kiireeseen, keskeytyksiin ja poikkeaviin työaikoihin. Kirjassa kuvataan lisäksi miten univaje, alavireinen mieliala ja työuupumus voivat heikentää tarkkaavuuden tehokkuutta ja tätä kautta vaikuttaa myös muihin kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin.

Vastapainona tarkkaavuutta heikentävien tekijöiden tarkastelulle kirjassa kootaan yhteen kognitiiviseen ergonomiaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä asioita, kuten tietokoneella työskentelyn hyvä ergonomia, kiireen ja kuormitusten hallintakeinot, sekä rauhoittuminen hyvään yöuneen.

Miten tarkkaavuus toimii ja jaksaa -kirjassa hyödynnetään Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeista saatua tietoa ja käsikirjoitus valmistuu kesään 2014 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Teemu Paajanen

Tiedote

Tarkkana pysymisen taito

Kolmekymppinen mies työskenteli kiireisessä asiakaspalvelutyössä. Työhön kuului tuotteiden ja palveluiden esitteleminen liikkeessä asiakkaille ja asiakkaiden puheluihin vastaaminen.

Mies oli palvelemassa asiakasta, kun puhelin soi. Hän lupasi soittaa takaisin vapautuessaan mutta unohti sen. Rinnakkaiset tehtävät yhdistettynä kiireeseen haittasivat muistamista. Lyhyt puhelu ei jättänyt tarpeeksi voimakasta muistijälkeä, ja asia palautui mieleen vasta illalla saunan rauhassa. Iso tilaus jäi kuitenkin saamatta.

Esimerkki sisältyy Pekka Kuikan ja Teemu Paajasen kirjoittamaan yleistajuiseen opaskirjaan Työstä ja tarkkaavaisuudesta (Työterveyslaitos 2015).

Kuikka on neuropsykologian erikoispsykologi, jonka nykyisiä kiinnostuksen kohteita on kognitiivinen ergonomia. Paajanen on neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, joka toimii Työterveyslaitoksen johtavana psykologina. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat työikäisten muistihäiriöt, unen ja kognition yhteydet sekä kognitiivinen ergonomia.

Opaskirja kuvaa tarkkaavaisuuden merkitystä työelämässä sekä kokoaa tietoa erilaisista tarkkaavaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kirjassa on hyödynnetty Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeista kertynyttä tietämystä.

Työsuojelurahasto tuki opaskirjan kirjoittamista stipendillä.

Inhimillisen tiedonkäsittelyn rajat ylittyvät

Tarkkaavaisuus on kirjoittajien mukaan tärkeä työssä tarvittava inhimillisen tiedonkäsittelyn osa-alue. Parhaimmillaan se toimii hyvin joustavasti, mutta yhä useammin työntekijät kohtaavat tilanteita, joissa työelämän vaatimukset ylittävät inhimillisen tiedonkäsittelyn rajat.

Työelämään on hiipien kasautunut monenlaisia tarkkaavaisuutta kuormittavia asioita, kuten useat samanaikaiset tehtävät, keskeytykset, kiire, töiden kasautuminen ja jatkuvat muutokset.

Näiden tekijöiden vaikutukset voivat edelleen voimistua, jos mieltä rasittavat huolet esimerkiksi työsuhteen kestosta tai vireys on puutteellinen yöunen tai lepotaukojen riittämättömyyden takia.

Tarkkaavaisuuden herpaantuminen lisää inhimillisten virheiden riskiä. Pahimmillaan virheet voivat turvallisuuskriittisillä aloilla ja esimerkiksi hoitotyössä aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja.

Huoneentaulu tarkkavaisuuden vaalimiseksi

Oppaan lopussa on tarkkaavaisuuden huoneentaulu, joka esittelee keskeiset tarkkaavaisuutta tukevat tekijät ja toimintatavat.

Tarkkaavaisuuden tukeminen koostuu monenlaisista työssä jaksamista, työkuormituksen vähentämistä ja työnteon tehokkuutta vahvistavista toimista.

Osa niistä on työntekijän itsensä vastuulla, mutta moniin voi vaikuttaa työyhteisön yhteisin päätöksin ja sopimuksin.

Omalla vastuulla ovat muun muassa liikunta, aivojen monipuolinen käyttö, terveellinen ravinto ja riittävä uni, jotka ylläpitävät kaikenikäisten aivojen toimintakykyä.

Aivoterveydestään voi huolehtia välttämällä verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöitä – kuten tupakointi, korkea verenpaine ja kolesteroli – ja muita aivoterveyden riskitekijöitä, esimerkiksi alkoholi ja aivovammat.

Työpaikan vastuulla ovat muun muassa palautumista edistävät työvuorot ja riittävän ajan varaaminen uusiin työvälineisiin ja tietokoneohjelmiin harjaantumiselle.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Myynti TTL-Kirjakauppa kirjakauppa@ttl.fi www.ttl.fi/verkkokauppa. http://www.ttl.fi/verkkokauppa

Opaskirja verkossa http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/tyosta_ja_tarkkaavaisuudesta.aspx

Opaskirja

Pekka Kuikka, Teemu Paajanen. Työstä ja tarkkaavaisuudesta. Työterveyslaitos 2015.

ISBN 978-952-261-569-5 (nid.)

978-952-261-613-5 (pdf)