Miten varmistamme johtajien ja yhteisen johtamiskulttuurin kehittymisen? Positiivinen psykologia ja toivon johtaminen organisaation voimavaraksi.

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa varhaiskasvatuksen johtamisessa tärkeimmät tekijät, joilla voidaan vahvistaa positiivista ja hyvää työhyvinvointia tukevaa ilmapiiriä ensi sijaisesti esihenkilöiden oman työn näkökulmasta ja toissijaisesti heidän tiimien johtamisessa, joka parhaiten tukee lakisääteisen perustehtävän laadukasta suorittamista. Esihenkilöille halutaan löytää tapoja oman työn hallinnasta sekä työkalut hyvän henkilöstötyytyväisyyden johtamiseen, jota viimeiset vuodet ovat haastaneet.

Hankkeen vastuuhenkilö

Minna Kari

Tiedote

Positiivinen psykologia ja toivon johtaminen organisaation voimavaraksi.

Tiivistelmä

Kohderyhmä tekee paljon työtä, joka vaatii reaktiivisuutta ja johdettavat tiimit ovat melko suuria. Työpajoissa pystyttiin keskustelemaan uudella tasolla organisaation johtamisesta ja sen kehityskohteista positiivisuuteen ja toivoon pohjautuen. Valmennusohjelman palautteissa tunnistettiin erityisesti kollegiaalisen sparrauksen ja jakamisen merkitys oppimisen työkaluna, varhaiskasvatuksen toimialalla se on tärkeä ja voimaannuttava tapa johtaa ihmisiä ja tukea heitä johtamistyössä.

Lähtökohdat

Tavoitteet: Esihenkilöillä tunne oman kuormituksen ja työn hallinnasta. Positiivisen ilmapiirin ja henkilöstötyytyväisyyden kehittyminen. Esihenkilöiden ihmisten johtamisen taitojen kehittyminen.
Tutkimustaustana toivon johtaminen ja positiivinen psykologia. Valittu asiantuntija: Hälsa, jolla aiempi tuntemus ja kokemus organisaatiosta. Kehittämismenetelmänä ohjausryhmätyöskentely, työpajatyöskentely, välitehtävät, oppimispäiväkirjat sekä pienryhmä- ja sparrauskeskustelut.

Kohderyhmät

Kuopion kaupungin kasvatusjohtaja + 2 palvelupäällikköä, päiväkodit + esikoulut, 6 varhaiskasvatusaluetta, 38 päiväkodin johtajaa, 2 perhepäivähoidon ohjaajaa, yhteensä 40 + 3 johtajaa.

Menetelmät

Kehittämismenetelminä toimi ohjausryhmätyöskentely, työpajat, sparrauskeskustelut ja paricoaching, joka oli osallistujien kesken toteutettu menetelmä. Paricoaching nousi suunnitelmaan ohjelman aikana ja se koettiin hyväksi ja innovatiiviseksi tavaksi oppia ja jakaa omasta työstä.
Positiiviseen psykologiaan ja toivon johtamiseen pohjautunut valmennusmenetelmä oli toimiva ja sen avulla pystyttiin luomaan uutta psykologisesti turvallisempaa kulttuuria organisaatioon ja sen johtamiseen.

Vaikuttavuus

Palautteiden perusteella ohjelman tavoitteissa päästiin etenemään hyvin: ”Positiivinen ja aito johtaminen noussut tärkeämmäksi.” ”Lisännyt keskeytymätöntä työaikaa, suunnittelen jämäkämmin tehtäväni, huomioin henkilöstön tunteet ja omat tunteet.” ”Reflektiivisyyttä omaan johtamistapaan, vuorovaikutusta, ongelmien ratkaisua.” ”Uskallan paremmin ottaa puheeksi vaikeitakin asioita.” ”Sain uusia työkaluja oman ajankäytön tehostamiseen ja suunnitelmallisempaan työskentelyyn.”

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeen merkittävimpänä uutuusarvona voitaneen pitää johtajien välistä paricoachingia, jossa heillä on erinomainen mahdollisuus hyvin luottamuksellisesti syventää omaa osaamista ja asiantuntemusta. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöstä merkityksellisenä korostui kollegoilta saatu tuki, joten sen vaaliminen ja vahvistaminen on myös tälle toimintaympäristölle asia, jossa on iso mahdollisuus parantaa työntekijäkokemusta ja siitä edelleen asiakaskokemusta.

Aineisto

Miten varmistamme johtajien ja yhteisen johtamiskulttuurin kehittymisen? Positiivinen psykologia ja toivon johtaminen organisaation voimavaraksi. Loppuraportti Avaa