Monikollinen johtajuus 2020 – kun yksilöt löytävät yhteisen äänen

Tiivistelmä

Mitä on monikollinen johtajuus? Monikollinen johtajuus kuvaa käytäntöjä, joissa moni tai kaikki organisaation jäsenet osallistuvat johtajuuden rakentumiseen. Monikollinen johtajuus on pikemmin ryhmän, yhteisön, organisaation, verkoston, toimintatavan ja kulttuurin, kuin johtajayksilön (engl. leader) ominaisuus tai hierarkkinen suhde. Materiaalit tutkimukseen kerätään neljästä suomalaisesta organisaatiosta, jotka eksplisiittisesti toteavat perustavansa toimintansa yhteistyötä korostaville malleille, matalalle hierarkialle ja ei-autoritääriselle johtajuudelle. Jaettu, hajautettu tai kiertävä johtajuus ovat vakiintuneita käytäntöjä, mutta näiden yläterminä monikollisen johtajuuden (engl. plural leadership) käytäntöjen kartoittaminen on vielä vajavaista, eikä aiheesta ole kirjoitettu edes kansainvälisesti yleistajuista artikkelia. Sadan vuoden johtaja-keskeinen tutkimus kertoo, mitä johtaja(yksilöiltä) odotetaan. Mutta mitä käytänteitä, työkaluja, systeemejä ja struktuureita monikollinen johtajuus kehittää ja hyödyntää osallistaakseen ihmiset? Tutkimus perustuu etnografiseen havainnointiin ja haastatteluihin, sekä muihin ilmiötä kuvaaviin materiaaleihin (sis. dokumentit, viestintäkanavat). Tutkimuksen tuloksena syntyy kansainvälinen tieteellinen artikkeli, ja suomalainen ja englanninkielinen yleistajuinen artikkeli aiheesta. Lisäksi avataan nettipohjainen johtajuus-sivusto, joka esittelee monikollisia johtajuuskäytänteitä. Tutkimuksen tulokset ovat käytössä loppuvuodesta 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö

Perttu Salovaara

Tiedote

Organisaatioiden tulevaisuus on itseohjautuvuudessa

Filosofian tohtori Perttu Salovaara tutkii jaetun ja monikollisen johtajuuden käytäntöjä. Kehittyneet itseohjautuvat mallit ovat marginaalinen ilmiö, mutta Salovaaran mukaan valtaosaa organisaatioista ilmiö kiinnostaa. Hän uskoo, että teknologian ja organisaatioiden tulevaisuus on itseohjautuvuudessa.

Salovaara selvitti neljästä itseohjautuvasta asiantuntijaorganisaatiosta, miten ne toteuttavat johtajuutta. Lisäksi hän kartoitti aiheen kansainvälistä tutkimusta ja keräsi esimerkkejä monikollisista käytännöistä.

Ilmainen somekirja

Salovaara julkaisi tutkimustuloksensa ilmaisena e-kirjana Riisuttu organisaatio. Kirjan voi ladata osoitteesta bit.ly/riisuttu. Sivustolla on julkaistu blogeja ja sinne kerätään datapankkia monikollisista johtajuuskäytännöistä. E-kirja julkistettiin 10. lokakuuta 2018.

E-kirjassa johtamismyyttien esittely tekee näkyväksi johtamisen ja organisoinnin uskomuksia. Kirja sisältää tarinoita yrityksistä, jotka ovat pitkällä itseohjautuvien mallien soveltamisessa.

Lisäksi Salovaara on kirjoittanut aiheesta ainakin neljä tieteellistä artikkelia.

Tulokset valmistuivat Työsuojelurahaston post doc -stipendiaikana. Artikkeleita on tulossa lisää, samoin konferenssiesityksiä ja yritysvalmennuksia.

Johtajuus kasvaa monijohtajuudessa

Salovaara luettelee kirjassaan 32 monikollista käytäntöä, joilla tutkitut organisaatiot korvaavat perinteistä johtamista. Itseohjautuvassa organisaatiossa johtajuutta toteuttavat monet, joten siinä on johtajuutta enemmän kuin perinteisissä organisaatioissa.

Keskeinen syy monikollisen johtajuuden hyödyntämiseen on liiketaloudellisen tuloksen ja motivoituneen henkilöstön yhdistelmä. Organisaatio, joka perustaa toimintansa muutamaan valittuun johtajaan on kilpailullisesti heikompi niihin nähden, jotka onnistuvat hyödyntämään kaikkien luovan älyllisen panoksen ja hajautetun tiedon.

Mikään malli ei tee autuaaksi

Salovaara huomauttaa tutkimuksensa olevan suuntaa antava, sillä hän kartoittaa aluetta, jossa ilmiötä ei ole vakiintuneesti määritelty tai ilmiön tutkimustavat eivät ole vakiintuneet.

Vaikka Salovaara on kartoittanut toimivia käytäntöjä asiantuntijayrityksissä, tämä ei tarkoita, että yritysten kaikki työntekijät olisivat aina alansa huippua tai erityisen motivoituneita työhönsä.

Tutkimusaikana 2016–2017 Suomen talous eli nousukautta. Salovaara taustoittaa, että tutkittujen tai maailmalta tunnettujen esimerkkiyritysten liikevaihtoa tai tulosta voi selittää vaikkapa toimialan kasvu, ei valittu organisoitumismalli.

Mikään organisoitumismalli ei itsessään takaa organisaation hyvinvointia tai menestystä. Prekariaattikeskusteluissa ja ay-liikkeen lausunnoissa on ilmennyt, miten yhä suurempi vastuunanto työntekijöille aiheuttaa myös suorituspaineita ja stressiä, usein ilman lisäkorvausta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Itseohjautuvasti työn iloa ja tulosta. https://tiedonsilta.fi/itseohjautuvasti-tyon-iloa-ja-tulosta/

. Tiedon sillan verkkosivusto. 24.10.2018