Moninaisuus yhtenäisyydessä. Yhtenäiskoulu muutoksen ristipaineissa -väitöskirja

Tiivistelmä

Väitöskirjaksi aiotun tutkimuksen taustalla on koulun kehittämistyössä ilmennyt tarve kehittää koulun työorganisaatiota ja sen johtamisrakenteita, jotka ylläpitävät yksintoimimisen työkulttuurin perinnettä.

Vallitsevan aikakauden monimutkainen yhteiskunnallinen muutostilanne, jossa ylikansalliset kehittämistrendit sekoittuvat kansalliseen koulutuspolitiikkaan ja koulutuksen kehittämisstrategioihin, heijastuu kouluun erilaisina kehittämispaineina. Niiden tunnistaminen, niiden kriittinen reflektointi ja niihin vastaaminen vaativat entistä enemmän yhdessä keskustelemista ja toimimista koulussa.

Koulun muutoksen ymmärtämiseksi ja sen moniulotteisuuden tunnistamiseksi, tarkastelen muutoksen ilmiötä empiirisen tapaustutkimuksen lisäksi, myös teoreettisella tasolla, jota kannattelee lähinnä kasvatussosiologiaan ja opetussuunnitelmateoriaan perustuva tutkimuskirjallisuus. Tutkimuksen aikana vireillä ollut ja yhä ajankohtainen yhtenäisen perusopetuksen uudistus, antaa muutokselle konkreettisen hahmon. Työorganisaation toimintakulttuurisella muutoksella vastataan yhtäältä koulun henkilöstön työssä jaksamisen ja uudistumisen tukemiseen ja toisaalta koulun sisällölliseen uudistamishaasteeseen. Tutkimuksen lähtökohtana on koulun työympäristön tutkiminen ja kehittäminen, jotta koulu palvelisi paremmin oppilaita. Tutkimuksen taustalla olevat havainnot perustuvat pitkäjänteiseen koulun kehittämistyöhön.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin kommunikatiivisena toimintatutkimuksena yhtenäiskoulun kehittämisestä. Sen aikana koulun työorganisaatiota kehitettiin yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa tukevaksi: tiimimäistä työskentelyä, yhteisiä keskustelufoorumeja ja jaettua johtajuutta. Tutkimuksen toinen vaihe toteutettiin haastattelututkimuksena.

Alustavien tulosten mukaan yhteinen tulikinnallinen prosessi, jaettu johtajuus, työorganisaation muutos sekä keskusteluyhtyes ylläpitäjätahoon mahdollistivat uudistuksen toteuttamisen. Tutkimus on pikemmin kuvaus siitä, kuinka koulu, toimijana, muokkaa uudistusta kuin siitä, miten uudistus muokkaa koulua. Koulutuspolitiikan painotukset, uusi hallinnoimisen kulttuuri ja ”yhtenäisyyden” epämääräisyys synnyttävät ristipaineita koulun muutoksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Helena Rajakaltio

Tiedote

Opettajat ristipaineissa koulussa

Asiakaslähtöinen hallintomalli, voimistunut yksilökeskeinen
ajattelu sekä opettajien kasvanut huoli oppilaiden ongelmista ja
resurssien puutteesta ovat lisänneet opettajien koulussa kokemia
ristipaineita.

 

Tämä käy ilmi FM
Helena Rajakaltion väitöstutkimuksesta
Moninaisuus yhtenäisyydessä – peruskoulu muutosten
ristipaineissa. Väitöskirja luotaa sitä, miten
yhteiskunnallinen muutos ja uusi hallinnan logiikka muokkaavat
koulua.

 

Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 17. joulukuuta
2011. Työsuojelurahasto tuki työn valmistumista stipendillä.

 

Tutkimuksen mukaan koulun toimintakulttuuri muodostuu monisyisistä
ja ristiriitaisistakin elementeistä. Tulosten mukaan koulun
arkitodellisuudessa on pikemminkin kyse taidosta elää erilaisuuden
ja ristipaineiden keskellä kuin yhtenäiskulttuuria tarjoavassa
ympäristössä.

 

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvän retoriikan ja koulua
idealisoivan ajattelun opettajat kokevat koulusta vieraantuneeksi.

 

Peruskoulu käännekohdassa

 

Suomalainen peruskoulu on käännekohdassa. Kunnissa on omaksuttu
liike-elämästä peräisin olevia asiakaslähtöisyyteen perustuvia
johtamis- ja hallintomalleja. Koulua ajatellaan palvelun tuottajana
ja vanhempia sekä oppilaita asiakkaina.

Rajakaltion väitöstutkimus kertoo suomalaisen peruskoulun
todellisuudesta julkisen sektorin rakenteellisten muutosten ja
koulu-uudistusten ristipaineissa ja siitä, kuinka koulu niistä
selviytyy.

 

”Muutos” on rajattu vuoden 2004 yhtenäisen perusopetuksen
uudistukseen ja tapauskouluun, jonka kautta muutosta valotetaan
yleisemmällä tasolla, monitasoisena ilmiönä. Tutkimuksessa
yhdistyvät teoreettinen tutkimus ja käytännön hyödyllisyyttä
painottava toimintatutkimus.

 

Rajakaltio on halunnut antaa äänen koulussa työtä tekevälle
opetushenkilöstölle. Haastattelu- ja kyselyaineiston pohjalta on
tutkittu, miten uudistuksen viestit ja opettajien tulkinnat
kohtaavat koulun arjessa ja kuinka uudistus muokkaa opetus- ja
kasvatustyötä sekä millaiseksi toimintakulttuuri muotoutuu.

Hallinto ja kasvatus ristiriidassa

 

Koulun arkielämässä hallinnolliset paineet ja
kasvatukselliset pyrkimykset ovat ristiriidassa. 
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksilökeskeisyyden ja
asiakaslähtöisyyden soveltaminen sopii huonosti koulukontekstiin,
sillä koulun tehtävät ja uudentyylisen hallinnan logiikan
vaatimukset eivät ole samansuuntaisia, vaan voivat olla toisiinsa
nähden hyvinkin ristiriitaiset.

Ristipaineisilla tehtäväkentillä opettajat joutuvat sovittamaan
yhteen yksittäisiin oppilaisiin ja koko luokan edistymiseen
liittyvät huolenaiheet resurssien puutteeseen ja tunteeseen
riittämättömyydestä.

 

Samaan aikaan osa oppilaiden vanhemmista odottaa koululta yhä
enemmän, ja toisaalla vaikeuksissa olevista perheistä tulevat
oppilaat ovat jatkuvassa syrjäytymisvaarassa.

Rakentavia ja hajottavia tekijöitä

 

Tutkimustulosten perusteella koulun muutoksen toteuttaminen
edellyttää työorganisaation rakenteellisia muutoksia, jotta syntyy
perusta toimijuudelle ja vuorovaikutukselle. Ne puolestaan voivat
tuottaa opetusta kehittäviä kokeiluja ja uusia toimintatapoja.

 

Pedagoginen johtaminen kytkee koulun kehittämisen
kasvatusteoreettiseen perustaan ja estää koulutuksen kentille
työntyvän managerialistisen otteen leviämistä suomalaiseen
koulumaailmaan.

 

Muutosprosessi on jännitteinen, ja siihen vaikuttavat kehittämistä
rakentavat ja hajottavat tekijät.

 

Tutkimuksessa yhteen liittäviä tekijöitä olivat pedagoginen
johtaminen, yhteinen visio, jaettu johtajuus, tiimimäinen
työskentely ja dialogisuus.

 

Kouluyhteisöä hajottavat ajankäytön ongelmat, hallintologiikka sekä
opettajaryhmien väliset jännitteet.

 

Koulu muokkasi uudistusta

 

Opettajien erilainen suhtautumistapa uudistukseen liittyy toisaalta
ammatilliseen identiteettiin ja työorientaatioon, toisaalta
uudistuksen rakenteellisiin tekijöihin, kuten
opettajankoulutukseen: kaksijakoiseen opettajajärjestelmään,
koulutuspolitiikkaan, opettajien virkaehtosopimukseen ja koulun
institutionaaliseen järjestykseen.

 

Tutkimuksen kuluessa osoittautui, että koulu pystyy muuntamaan
ulkopuolelta tulleen uudistuksen koulun omaksi
kehittämistoiminnaksi. Tutkimus onkin pikemmin kertomus siitä,
miten koulu muokkasi uudistusta kuin siitä, miten uudistus muokkasi
koulua.

 

Koulun uudistamiseen ja muutokseen sisältyy ajatus mahdollisuuksien
luomisesta, eikä suomalaiseen peruskouluun hiipivä ylikansallinen
uusliberalistinen virtaus ole vääjäämätön kehityssuunta.

 

Rajakaltion mukaan suomalaisen koulun kehittämisessä on löydettävä
omia reittejä, nojauduttava suomalaisen koulun vahvuuksiin, kuten
systeemiseen ja pedagogiseen johtamiseen, opettajien korkean
koulutustason tuomaan ammattitaitoon, ammatilliseen kunnianhimoon
sekä luovuuteen ja yhteisöllisyyttä tukeviin rakenteisiin. Nämä
kannattelivat myös tutkimuskoulua muutoksen ristiaallokossa.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Rajakaltio Helena. 2011. Moninaisuus yhtenäisyydessä. Peruskoulu muutosten ristipaineissa. Acta Universitatis Tamperensis 1686. ISBN 978-951-44-8653-1, ISSN 1455-1616. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1151. ISBN 978-951-44-8654-8, ISSN 1456-954X.   http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8654-8 Avaa