Monipaikkaisen työn johtaminen: haasteita ja ratkaisuja
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
230369
Hakija
Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Toteuttaja
Tampereen korkeakoulusäätiö sr
Lisätietoja
Petri Nokelainen
petri.nokelainen@tuni.fi
Toteutusaika
1.1.2024 - 31.12.2025
Työsuojelurahaston päätös
28.11.2023
170 000 euroa
Kokonaiskustannukset
253 966 euroa
Tulokset valmistuneet
22.1.2026
Tiivistelmä
Koronapandemian vauhdittaman digitalisaation myötä työ on irtautunut paikasta ja ajasta erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Viime vuosina on jo tutkittu paljon sitä, mitä etätyö ja monipaikkaisuus tarkoittaa työntekijöille, mutta erityisesti johtamisen näkökulmasta tarvitaan lisää tutkimusta. Tässä interventiotutkimuksessa selvitetään kolmen suuren organisaation esihenkilöiden kohtaamia käytännön arjen haasteita monipaikkaisen työn johtamisessa ja etsitään niille ratkaisuja.
Hankkeen vastuuhenkilö
Petri Nokelainen
Tiedote
Monipaikkaisen työn johtaminen: haasteita ja ratkaisuja
22.1.2026Tiivistelmä
Monipaikkainen työ on vakiintunut käytäntö asiantuntijaorganisaatiossa, mutta johtamisen näkökulmasta on vielä saatavilla vain vähän tutkimusta. Tutkimushankkeessa kehitettiin tutkimusperustainen valmennusmalli monipaikkaisen työn johtamisen kehittämiseksi ja sitä testattiin kolmessa organisaatiossa. Valmennuksen yhteydessä kerättiin laaja aineisto esihenkilöiden hyvinvoinnista, monipaikkaisen työn johtamisen valmiuksista, sekä monipaikkaisen johtamisen haasteista ja ratkaisuista. Aineistoa analysoitiin monipuolisin määrällisin menetelmin sekä laadullista aineistoa sisällönanalyysillä. Tulokset osoittivat, että valmennuksella oli selkeä positiivinen vaikutus osallistujien kykyyn ja valmiuksiin johtaa monipaikkaista työtä.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Esihenkilöillä on tärkeä rooli monipaikkaisen työn sujuvuuden ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Tavoitteena oli luoda itsereflektiota, vertaisoppimista ja tutkimustietoa yhdistävä valmennusmalli johtamisen kehittämiseen, sekä selvittää sen vaikutuksia valmiuksiin johtaa monipaikkaista työtä. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa monipaikkaisen työn johtamisen keskeiset haasteet ja löytää niihin ratkaisuja. Selvitimme myös laajemmin koettuja johtamisen valmiuksia ja niiden yhteyksiä työhyvinvointiin.
Aineisto
Tutkimusaineisto koostuu kyselylomakeaineistosta (N = 205), esihenkilöiden valmennustapaamisissa (N = 30) tuottamasta materiaalista, tutkijoiden kenttäpäiväkirjoista, monipaikkaisen työn johtamisen haasteita ja ratkaisuja kuvaavista päiväkirjamerkinnöistä sekä videoiduista fokusryhmähaastatteluista. Lisäksi valmennuksen osallistujilta kerättiin pitkittäisaineisto kykyjen valmiuksien kehittymisestä valmennuksen aikana ja sen jälkeen (4 aikapistettä).
Menetelmät
Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä, osallistujien tuottamaa materiaalia, haastattelua sekä tutkijoiden reflektiota ja muistiinpanoja. Kyselyaineistoa analysoitiin mm. keskiluku- ja hajontaindikaattorien ja korrelaatiokertoimien avulla, bayesilaisella monitasoregressiomallinnuksella, Bayesverkkoanalyysillä sekä rakenneyhtälömallinnuksella. Laadullista aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme keskeistä teemaa, joissa monipaikkaisuus haastaa johtamista: oppimisen tukeminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen sekä motivaation, sitoutumisen ja itseohjautuvuuden tukeminen. Monipaikkaisen työn johtaminen vaatii samoja perustaitoja kuin perinteinen johtaminen, mutta tietyt osa-alueet, kuten työhyvinvoinnin johtaminen korostuvat. Valmennuksella voitiin vahvistaa monipaikkaisen työn johtamisen kykyjä ja valmiuksia, vaikutus säilyi myös valmennusten päätyttyä.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Valmennusmallin käsikirjoitus ja johtamisen kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat kaikkien hyödynnettävissä. Loppuraporttiin on kirjattu laajasti monipaikkaisen työn johtamisen haasteita ja ratkaisuja. Esihenkilöiden hyvinvointia kuormittavat erityisesti työtahtiin liittyvät vaatimukset – johtamiseen onkin tärkeää resursoida riittävästi aikaa. Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä: esihenkilöt, jotka kokivat vahvaa yhteenkuuluvuutta, arvioivat myös kykynsä johtaa monipaikkaista työtä paremmiksi.