Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilankäyttäjien hyvinvointi (MOSI)

Tiivistelmä

MONITILATOIMISTOJEN SISÄYMPÄRISTÖ, KÄYTETTÄVYYS JA TILANKÄYTTÄJIEN HYVINVOINTI (MOSI)

Tavoitteet. Hankkeen tavoitteena on: 1) tutkia monitilaratkaisujen vaikutusta sisäympäristön laatuun toimistoissa mikrobien, allergeenien, teollisten mineraalikuitujen ja hiukkasten osalta; 2) selvittää lattiamateriaalivalinnan vaikutusta monitilatoimistojen sisäympäristön laatuun; 3) arvioida monitilaratkaisun toimivuutta tutkimus- ja opetustyössä sekä hallinnollisessa toimistotyössä; 4) kehittää kyselyyn perustuvaa menetelmää ympäristöherkkien työntekijöiden tunnistamiseksi; sekä 5) tutkia objektiivisesti mitatun tulehdustilan yhteyttä työntekijän kokemaan oireiluun.

Menetelmät. Työterveyslaitos toteuttaa hankkeen yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimuskohteet ovat monitilatoimistoja ja vertailukohteet huonetoimistoja. Sisäilmasta mitataan ja analysoidaan mikrobeja, endotoksiineita ja hiukkasia. Laskeutuneesta pölystä määritetään endotoksiinien lisäksi allergeeneja ja teollisia mineraalikuituja. Lisäksi selvitetään rakennusten rakennus- ja talotekniset perustiedot sekä sisäilmastoon muut merkittävästi vaikuttavat tekijät, kuten henkilökuorma ja tilojen käyttöaste. Toteutettuja monitilaratkaisuja käytettävyyden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta arvioidaan kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Työntekijöiden tulehdustilaa kartoitetaan seerumimäärityksillä.

Tulokset. Hankkeen tulokset valmistuvat 31.12.2016 mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sanna Lappalainen

Tiedote

Monitilaratkaisun monistamista varottava

Monitilatoimistot yleistyvät nopeasti julkisella ja yksityisellä sektorilla. Buumiin vaikuttavat pyrkimys tila- ja energiatehokkuuteen ja yhteistyötä korostavaan työkulttuuriin.

– Monitilaratkaisuja ei kuitenkaan pitäisi monistaa kritiikittömästi eri konteksteihin, toppuuttelee Työterveyslaitoksen Työtilat-yksikön johtaja Sanna Lappalainen.

– Alun perin monitilakonsepti on kehitetty monipaikkaisen ja liikkuvan tietotyön tarpeisiin. Sama tilaratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikille työntekijäryhmille. Eri käyttäjäryhmien työn vaatimukset pitää ottaa huomioon tilojen suunnittelussa, yhtä ja samaa ei voi monistaa. Työrauhan takaamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, sillä on töitä, joissa keskittymisen tarve on suuri.

Lappalaisen mukaan myös monitilaratkaisun vaikutuksista sisäympäristöön pitää olla tietoinen.

Tähän mennessä monitilatoimistojen käytettävyydestä on ollut vain vähän ja ristiriitaista tutkimustietoa. Myöskään monitilaratkaisun sisäympäristön laatua ei ole juuri tutkittu. Työpaikat ja tilojen suunnittelijat ovat siis olleet jossakin määrin tyhjän päällä.

Nyt Työterveyslaitos on tuottanut uutta tutkimustietoa laajassa ja monitieteisessä Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi -tutkimushankkeessa. Hankkeessa testattiin myös uusia hyvinvoinnin ja työympäristön arviointimenetelmiä.

Työympäristö- ja hyvinvointikyselyt sekä sisäympäristöselvitykset antoivat hyvän kokonaiskuvan monitilatoimistojen käyttäjien kokemuksista ja sisäympäristöstä. Työpaikat voivat hyödyntää tuloksia työtilojen suunnittelussa, käyttöönotossa ja seurannassa.

Tutkimuksen rahoittivat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Työsuojelurahasto.

Tutkimuskohteena yliopiston tiloja

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kohteena oli viisi yliopiston monitilatoimistoa ja lisäksi vertailukohteena perinteinen huonetoimisto.

Työympäristökehittämisen lähtökohtina yliopistossa olivat kustannussäästöt ja uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin vastaaminen. Kustannussäästöjä tavoiteltiin siirtymällä vuokratiloista omiin kiinteistöihin ja tehostamalla tilatehokkuutta uusin monitilaratkaisuin valtion toimitilastrategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 18.12.2014) suuntaviivojen mukaisesti.

Tehokkuuden kasvattamisen lisäksi haluttiin vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä eri yksiköiden ja yksilöiden yhteistyötä sekä parantaa viihtyisyyttä.

Viisi monitilatoimistoa oli otettu käyttöön vuosina 2011–2014. Tutkimusajankohtana tutkittavat olivat työskennelleet tiloissa vähintään vuoden. Kaikkiaan monitilatoimistoissa työskenteli 300 henkilöä: tutkimus-, opetus-, asiantuntija-, asiakaspalvelu- ja hallintotehtävissä. Työntekijöillä oli omat henkilökohtaiset työpisteet.

Monitilatoimistoissa oli erilaisia tiloja erityyppiseen työskentelyyn: muun muassa avotilaa, hiljaisia tiloja, ryhmätyö- ja vetäytymistiloja.

Hieman huonompaa sisäilmaa

– Meille on tullut kyselyjä siitä, miten suuri määrä ihmisiä samassa tilassa vaikuttaa sisäilmaston epäpuhtauksiin. On haluttu tietää, mitä se vaatii ilmanvaihdolta. Lisäksi meiltä on kysytty tekstiilimaton vaikutuksista. Niitähän käytetään hyvin usein monitilatoimistoissa melua vaimentamaan, Lappalainen kertoo.

Lappalaisen mukaan kohteissa ei ollut tiedossa merkittäviä sisäilmahaittoja – eikä mittausten jälkeenkään ole syytä suureen huoleen.

– Kaikki tutkimuksessa havaitut epäpuhtauspitoisuudet monitilatoimistoissa ja vertailukohteessa olivat alle sellaisten pitoisuustasojen, jotka aiheuttaisivat haitallisen altistumisolosuhteen tilan käyttäjille. Monitilatoimistoissa sisäilmasto oli pääosin hyvällä laatutasolla, mutta epäpuhtaustasot olivat kuitenkin pääsääntöisesti vähän korkeampia kuin huonetoimistossa.

Tutkijat selvittivät myös tekstiilimaton mahdollista yhteyttä sisäilman ja laskeutuneen pölyn epäpuhtauksien määrään. Kohteissa käytetty tekstiilimatto oli tuftattu ja silmukkanukkainen, ja käytetyt lattiapinnoitteet olivat kovia, esimerkiksi linoleumia.

Tulosten mukaan tiloissa, joissa oli tekstiilimatto ja useampia työpisteitä, mitatut sisäympäristön epäpuhtaustasot olivat pääsääntöisesti vähän korkeampia verrattuna yhden henkilön työpisteeseen ja tiloihin, joissa oli linoleumlattia.

Pitkäaikaisseuranta tarpeen

Lisäksi tiloissa, joissa oli useampi kuin yksi työpiste, havaittiin korkeampia kissa- ja koira-allergeeni-, bakteeri- ja endotoksiinipitoisuuksia sisäilmastossa.

– On huomattava, että näitä monitilatoimistoja ei ollut käytetty kovin pitkään. Siivouksen ja huollon merkitys on jatkossa suuri. Pitkäaikaisseuranta on tarpeen, Lappalainen sanoo.

Pieneltä osalta työntekijöitä tutkittiin verinäytteistä tulehdustilamarkkereita, joiden todettiin olevan normaalirajoissa. Määritykset eivät olleet yhteydessä koettuun oireiluun eivätkä työtilaratkaisuihin.

– Sisäilmasto-olosuhteita koskeva mittausaineisto on varsin rajallinen ja ensimmäinen monitilatoimistoaineisto Suomessa. Sitä täytyy tarkastella ottamalla huomioon pilottitutkimuksen rajoitteet.

Yhteisöllisyys parani, työrauha heikkeni

Työntekijät kokivat monitilatoimistoon parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisänneen viihtyisyyttä ja tilatehokkuutta.

– Työrauhan arvioitiin heikentyneen. Monitilaratkaisut tukivat parhaiten hallinto-, asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä.

 Opetus- ja tutkimustyössä korostuvat ideointia ja täydellistä keskittymistä vaativat jaksot. Monitilaratkaisu ei tukenut näissä tehtävissä työn yhteistyö- ja vuorovaikutustarpeita niin hyvin kuin muissa tehtävissä.

Lappalaisen mukaan tilaratkaisuja suunniteltaessa pitää löytää keinoja työrauhan lisäämiseksi. Huomiota on kiinnitettävä avointen työtilojen pohjaratkaisuun, hyvään akustiseen suunnitteluun ja vetäytymistilojen riittävään määrään ja äänieristykseen.

Lappalainen muistuttaa myös, että kerralla ei tule valmista. Tilojen kehittäminen on jatkuva ja seurantaa vaativa prosessi, jossa on kuultava työntekijöitä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Marjaana Lahtinen, Sanna Lappalainen, Matti Leikas, Virpi Ruohomäki, Markku Sainio, Kari Salmi, Pia Sirola, Jari Stengård, Katja Tähtinen, Sirpa Laitinen, Jouko Remes, Johanna Vendelin, Sari Tillander, Taina Pääkkönen. 2016. . Tutkimushankkeen loppuraportti. 94 sivua. Työterveyslaitos, Helsinki. Avaa

ISBN 978-952-261-597-8 (nid.) ISBN 978-952-261-598-5 (pdf)

Sanna Lappalainen, Pia Sirola, Jari Latvala. Tutkimus tutuksi tapaamisessa 27.1.2017 Avaa