Monitilatoimistojen vaikutukset työhyvinvointiin ja työsuoriutumiseen

Tiivistelmä

Tässä hankkeessa tarkastellaan monitilatoimistojen vaikutuksia itsearvioituun työsuoriutumiseen ja työhyvinvointiin. Aihe on ajankohtainen, sillä monitilatoimistoihin siirrytään laajasti eri toimialoilla. Hanke keskittyy monitilatoimistoihin, joissa ei ole nimettyjä työpisteitä. Tutkimus perustuu Gävlen yliopistossa vuosina 2015-2017 kerättyyn aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin neljän työpaikan muuttoa erilaisista työtiloista monitilatoimistoon (n=450). Tässä post doc –työssä analysoidaan monitilatoimistoissa muuton jälkeen kerättyä aineistoa. Työsuoriutumista ja hyvinvointia selittävinä tekijöinä tutkitaan sekä objektiivisia toimistotilojen olosuhteisiin ja toteutukseen liittyviä tekijöitä että kyselyllä mitattuja taustatekijöitä ja koettuja olosuhteita.

Tutkimus tuottaa hyödyllistä tietoa työympäristöjen ja työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimus julkaistaan kansainvälisessä vertaisarvioidussa julkaisussa vuonna 2019.

Hankkeen vastuuhenkilö

Annu Haapakangas

Tiedote

Monitilatoimisto ei paranna vuorovaikutusta

Pelkkä monitilatoimistoon siirtyminen ei näytä parantavan toimistotyöntekijöiden vuorovaikutusta. Psykologi, Turun ammattikorkeakoulun hankeasiantuntija Annu Haapakangas näkee, että monitilatoimistoissa tulisi satsata yksityisyyteen ja sujuvaan työpisteiden vaihtoon. Yksityisyyttä edistäisivät helposti saavutettavat rauhalliset työtilat ja suljetut tilat. Yksityisyyttä voi parantaa myös akustiikalla.

Monitilatoimistolla tarkoitetaan toimistoa, jossa ei ole omia työpisteitä ja työtila valitaan kulloinkin tehtävän työn mukaisesti.

Tekniset ratkaisut tarpeen

Työpisteiden vaihto sujuvoituisi, jos vapaista työpisteistä saisi ajantasaista tietoa. Tämä edellyttää toimivaa tietotekniikkaa sekä työvälineiden ja paperin vähyyttä.

Tulokset ovat peräisin Annu Haapakankaan ja Gävlen yliopiston tutkijoiden tutkimuksista. Tutkittavana oli monitilatoimistoon siirtyminen ruotsalaisen Trafikverketin työpaikoilla, julkisella sektorilla. Kyselytutkimus tehtiin ennen muuttoa sekä kolme ja 12 kuukautta muuton jälkeen 2015–2017. Gävleläisten keräämässä aineistossa vastaajia oli 239:stä 408:an. Haapakangas oli saanut työhönsä Työsuojelurahaston post doc -stipendin.

Haapakangas kirjoitti Gävlen yliopiston tutkijoiden kanssa tutkimuksista kaksi tieteellistä artikkelia. Niistä ensimmäinen on luettavissa Building & Environment -lehden verkkosivuilla.

Työtoveri liian kaukana

Monitilatoimistoissa on vaikea tavoittaa työtovereita, mikä vaikeuttaa sekä tiedon kulkua että yhteisöllisyyttä. Niitä voisi tukea viestintävälineitä ja työkäytäntöjä kehittämällä.

Monitilatoimistoon sopeutuminen vie kuukausia, mikä voi lisätä työkuormitusta. Tätä voi ehkäistä osallistavalla suunnittelulla sekä henkilöstön ja esimiesten valmentamisella.

Omasta huoneesta ikävä lähteä

Monitilatoimistoon muutto heikensi tyytyväisyyttä vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen tukeen sekä lisäsi työn vaatimuksia varsinkin heissä, jotka olivat työskennelleet omissa huoneissa.

Haapakangas ja kumppanit päättelevätkin, että etenkin omissa työhuoneissa työtä tekevät tarvitsevat tukea. Alkukuukausina muuton jälkeen myös työkuorman hallintaan pitää kiinnittää huomiota.

Tyytyväisyys vuorovaikutukseen heikkeni kolmella neljästä monitilatoimistoon muuttaneesta työpaikasta.

Yhdelläkään tutkituista neljästä työpaikasta monitilatoimistoon muutto ei vaikuttanut myönteisesti.

Ympäristöllä yhteys suoriutumiseen

Mitä tyytyväisempiä työntekijät olivat fyysiseen työympäristöön, yksityisyyteen ja vuorovaikutukseen, sitä parempaa heidän suoriutumisensa ja työhyvinvointinsa oli.

Hyvä tulos tuli myös, mitä useammin työntekijä vaihtoi työpistettä päivittäin ja mitä useampia tiloja hän viikossa käytti.

Tulokset kuvaavat tutkittujen tekijöiden välisiä yhteyksiä, ei syy–seuraussuhteita.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Haapakangas, A., Hallman, D., Mathiassen, S.E., & Jahncke, H. (2018). Self-rated productivity and employee well-being in activity-based offices – The role of environmental perceptions and workspace use. Building and Environment, 145, 115–124.

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360132318305651