MOTILEAD: Johtamismotivaation merkitys korkeasti koulutettujen urapoluilla ja työhyvinvoinnissa

Tiivistelmä

Tutkimus kohdistuu vähän tutkittuun ja ymmärrettyyn johtamismotivaation imiöön. Tutkimuksessa on kaksi osaa. MOTI-Survey on 4-vuotinen pitkittäistutkimus, jossa selvitetään johtamismotivaatioiden kirjoa eri ammattitaustan omaavilla, johtamismotivaation kehittymistä sekä sen merkitystä työhyvinvoinnissa ja henkilökohtaisissa uraratkaisuissa. MOTI-Train -osuuden tavoitteena on lisätä ymmärrystä johtamismotivaation tunnistamisesta ja rakentumisesta johtamiskoulutuksen aikana ja sen ansiosta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Taru Feldt

Tiedote

Johtamismotivaatio suuntaa korkeasti koulutettujen työuria ja hyvinvointia

Tiivistelmä

Tutkimus kohdistui vähän ymmärrettyyn johtamismotivaation imiöön. Tutkimuksessa selvitettiin 4-vuotisen pitkittäistutkimuksen avulla johtamismotivaatioiden kirjoa (sisäsyntyinen, ulkoapäin ohjautunut, epäitsekäs) korkeasti koulutetuilla johtajilla ja asiantuntijoilla. Lisäksi tutkittiin johtamismotivaation kehittymistä sekä sen merkitystä henkilökohtaisissa johtotehtäviin liittyissä uraratkaisuissa ja työhyvinvoinnissa. Tulokset osoittivat, että sisäsyntyinen eli identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä aktiiviseen johtotehtäviin hakeutumiseen sekä johtajien ja heidän alaistensa työhyvinvointiin. Hankkeessa toteutettiin johtamisvalmennnus, jossa tuettiin johtajan oman johtamismotivaation tunnistamista ja rakentumista.

Lähtökohdat

Jotta intensiivistyvässä työelämässä saataisiin johtotehtäviin motivoituneita ja työssään hyvinvoivia johtajia, tarvitaan ymmärrystä johtamismotivaatioiden kirjosta ja niiden merkityksestä korkeasti koulutettujen työurilla. Teoreettinen viitekehys pohjautuu kestävien työurien malliin, jossa uraan liittyvät kokemukset, tapahtumat ja muutokset muodostavat dynaamisen prosessin. Pitkittäistutkimus ja hankkeessa toteutettu johtamisvalmennus tuovat uutta tietoa johtamismotivaation merkityksestä.

Aineisto

Hankkeessa toteutettiin pitkittäistutkimus vuosina 2017 (n=2459), 2019 (n=746) ja 2021 (n=637). Tutkimukseen osallistuneet edustivat pääasiassa professoreita, tieteentekijöitä, ekonomeja ja tekniikan akateemisia. Tutkimuksen lähtötilanteessa toteutettiin myös esihenkilö-alaistutkimus (n=233/n=987). Hankkeessa toteutettiin johtamismotivaatioon kohdennettu valmennus yliopiston ja yksityissektorin johtajille. Valmennus koostui ennakko- väli-, ja lopputehtävistä sekä työpajatyöskentelyistä.

Menetelmät

Kyselyihin perustuvaa pitkittäistutkimusta analysoitiin tilastollisin perusmenetelmin sekä profiili- ja regressioanalyyseillä. Avoimiin kysymyksiin liittyviä vastauksia – kuten tutkittavien itsensä kuvaamia syytekijöitä johtotehtävissä toimimiselle – analysoitiin laadullisen sisällön luokittelun avulla. Valmennuksessa kerättyä aineistoa (ennakko-, väli-, ja lopputehtävät sekä työpajakeskustelut) analysoitiin pääosin laadullisesti sisällön luokitteluilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Sisäsyntyinen johtamismotivaatio kytkeytyi aktiiviseen johtotehtäviin hakeutumiseen ja sitoutumiseen sekä johtajien itsensä ja alaisten työhyvinvointiin. Erilaiset johtamismotivaatiot olivat suhteellisen pysyviä – joskaan eivät täysin muuttumattomia – neljän vuoden seurantatutkimuksen aikana. Johtamismotivaation tunnistamista, rakentumista ja kehittämistä voidaan tukea valmennuksen avulla. Valmennukseen osallistuneista johtajista 60 % koki oppineensa motivaatiostaan uutta valmennuksen aikana.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus osoitti:
1) Korkeasti koulutettujen henkilöiden johtamismotivaatioiden kirjo vaihtelee
2) Työhyvinvoinnin ja johtotehtäviin hakeutumisen ja sitoutumisen kannalta suotuisin motivaatio on sisäsyntyistä
3) Johtamismotivaatio on suhteellisen pysyvää, mutta sitä voidaan kuitenkin kehittää
4) Johtamismotivaation kehittäminen edellyttää sen tunnistamista: valmennus ja MTL-kyselyn tuottama johtamismotivaatioprofiili tukevat oman motivaatiopohjan tunnistamista

Aineisto

Laura Toropainen, Elina Auvinen, Mari Herttalampi, Johanna Rantanen, Joona Muotka, Eetu Mölsä ja Taru Feldt Johtamismotivaation merkitys korkeasti koulutettujen urapoluilla ja työhyvinvoinnissa. Loppuraportti. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 359.
ISSN: 0782-3274
ISBN: 978-951-39-9468-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9468-6 Avaa

Do intensified job demands predict burnout? How motivation to lead and leadership status may have a moderating effect Avaa

Drivers or Drifters? The “Who” and “Why” of Leader Role Occupancy—A Mixed-Method Study Avaa

Identiteettipohjainen johtamismotivaatio ja työn merkityksellisyys: yhteydet johtajien urasuunnitelmiin Avaa

Julkaisuluettelo Avaa