Multisite pain@Work

Tiivistelmä

Usealla kehon alueella samanaikaisesti esiintyvä kipu on väestöaineistoissa paikallista kipuongelmaa tavallisempi tila. Myös työterveystutkimuksessa tämä on syytä ottaa huomioon. Tässä hankkeessa tutkimme a) monikipuisuuden esiintymistä työssä käyvillä ja sen liittymistä kliinisesti todettaviin liikuntaelinsairauksiin, b) monikipuisuuden kehityspolkuja ennustavia tekijöitä, c) monikipuisuuden seurauksia sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden suhteen sekä d) monikipuisuuden ja työkyvyttömyyden yhteyttä muovaavia tekijöitä. Pyrimme löytämään niitä työoloihin, elintapoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä voimavaratekijöitä, joihin vaikuttamalla voitaisiin parantaa monikipuisten työntekijöiden työkykyä ja edistää työssä jatkamista.

Yksi tutkimusaineistomme edustaa työssäkäyvää suomalaisväestöä (Terveys 2000 -aineisto) ja kaksi kunta-alan työntekijöitä (ergonomiainterventiotutkimus kunnallisissa keittiöissä ja Turun/Raision kuntien työntekijöiden haastattelututkimus). Kaikkiin aineistoihin liittyy prospektiivinen seuranta-asetelma. Työkyvyn aleneman mittareina käytämme pääosin rekisteritietoja sairauslomista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Hanke on 2,5-vuotinen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Leino-Arjas

Tiedote

Monikipuisuus viestii työkyvyn tuen tarpeesta

Samanaikainen kipu eri puolilla liikuntaelimistöä ennustaa
pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkettä.
Työterveyshuolto voisi käyttää kipualueiden määrän arviointia
yksinkertaisena välineenä, jolla löytää varhaista tukea tarvitsevat
työntekijät.

Työterveyslaitoksen Multisite pain@Work -tutkimuksessa
selvitettiin työssä käyvien suomalaisten kipuja
niska-hartiaseudussa, yläraajoissa, alaselässä ja alaraajoissa sekä
seurattiin heidän sairauspoissaolojensa kehitystä seitsemän vuoden
ajan 2000-luvulla.

Tulosten mukaan monikipuiset työntekijät kuuluvat työkykyennusteen
riskiryhmään.

–Heidät pitäisi tavoittaa mahdollisimman varhain hoidon ja
kuntoutuksen piiriin. Työterveyshuollon tulisi kiinnittää
monikipuisuuden arviointiin nykyistä enemmän huomiota myös silloin,
kun työpaikoilla suunnitellaan työssä jaksamisen tukitoimia, sanoo
hankkeen vastuuhenkilö dosentti
Päivi Leino-Arjas.

Tutkimusaineistoina käytettiin työssäkäyvää suomalaisväestöä
koskevaa osaa Terveys 2000 -aineistosta (yli 4 000 henkilöä) ja
kahdesta kunta-alan tutkimuksesta.

Kunta-alan aineisto saatiin Työterveyslaitoksen kunnallisissa
keittiöissä toteuttamasta ergonomiahankkeesta sekä Turun ja Raision
kuntien työntekijöiden haastattelututkimuksesta, joka liittyi Kunta
10 -hankekokonaisuuteen.

Työkyvyn mittareina käytettiin rekisteritietoja sairauslomista ja
työkyvyttömyyseläkkeistä. Työsuojelurahasto tuki tutkimusta.

Pitkä seuranta-aika

Koko suomalaista väestöä edustavassa tutkimusaineistossa
havaittiin, että monikipuisuus vaikutti hyvin selvästi pitkiin
sairauspoissaoloihin seitsemän vuoden aikana.

Kipujen vaikutus säilyi, vaikka huomioon otettiin myös muut
sairauspoissaoloja ennustavat tekijät. Näitä olivat lisääntyvä ikä,
lääkärin toteamat liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat,
fyysinen työkuormitus ja huonot vaikutusmahdollisuudet työhön sekä
unihäiriöt ja lihavuus. Monikipuisuus nosti sairauspoissaoloriskiä
selvästi eniten.

Monikipuisuus ennusti myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä
keskimäärin 9 vuoden seuranta-aikana, vaikka lääkärin toteamat
sairaudet, elintavat ja työolosuhteet oli otettu huomioon.

Ero kivuttomiin selkeä

Verrattaessa henkilöihin, joilla ei ollut kipuja, yksi tai kaksi
kipualuetta kaksinkertaisti, kolme kipualuetta kolminkertaisti ja
neljä kipualuetta nelinkertaisti riskin runsaisiin, vähintään
kymmenen arkipäivää kestäneisiin sairauspoissaoloihin
seuranta-aikana.

Neljä kipualuetta 2,5-kertaisti riskin siirtyä
työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kipualueitten lukumäärää puolestaan ennustivat työn fyysinen
kuormittavuus, vähäinen vapaa-ajan liikunta ja ylipaino sekä
psykososiaalinen kuormitus työssä. Nämä tulokset perustuvat
keittiötyöntekijöiden seurantaan.

Monikipuisuus yleistä

Tuki- ja liikuntaelimistön kipu on yleisin syy työstä
poissaoloihin EU:ssa.

Joka kolmas tutkimukseen osallistunut työssäkäyvä suomalainen
raportoi kipua vähintään kahdella alueella edeltävän kuukauden
aikana. Myös väestötutkimukset useista Euroopan maista osoittavat,
että monikipuisuutta esiintyy enemmän kuin yksittäisiä
kipuongelmia.

Leino-Arjas kertoo, että monikipuisuus on kuitenkin
tutkimusalueena uusi. Suomalaistutkimus on kansainvälisesti
ensimmäinen, jossa selvitettiin rekisteritietoihin perustuen
monikipuisuuden vaikutuksia sairauspoissalojen kehitykseen.

–Tutkimuskirjallisuus on aikaisemmin keskittynyt tarkastelemaan
tietyn alueen – esimerkiksi alaselän tai niska-hartiaseudun –
kipujen vaikutuksia työkykyyn. Kuitenkin kipualueiden määrä on
merkittävä tekijä kipupotilaan ennusteen kannalta. Työkyvyn
seurannassa on olennaista tarkastella henkilön kipujen
kokonaisuutta.

Alueen tutkimus jatkuu

Suomalainen tutkimusryhmä jatkaa työtään aiheen parissa.
Leino-Arjaksen mukaan jatkotutkimusta tarvitaan sekä
monikipuisuuden riskitekijöiden laajemmaksi selvittämiseksi sekä
sen ymmärtämiseksi, miksi jotkut työntekijät pystyvät jatkamaan
työssään kivuista huolimatta.

–Myös monikipuisille soveltuvien työkykyä ylläpitävien
interventioiden sisällön suunnittelu ja vaikuttavuuden arviointi on
tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde, hän sanoo.

Toimittaja
Päivi Haavisto

Aineisto

Päivi Leino-Arjas, Eija Haukka, Marie Birk Jørgensen, Markku Heliövaara, Andreas Holtermann, Leena Kaila-Kangas, Jaro Karppinen, Helena Miranda, Anneli Ojajärvi, Jaana Pentti, Esa-Pekka Takala, Jussi Vahtera, Eira Viikari-Juntura. 2014. Multisite pain@Work – liikuntaelimistön monikipuisuuden vaikutukset työkykyyn. Työterveyslaitos, Helsinki. ISBN 978-952-261-484-1 (nid.) ISBN 978-952-261-485-8 (PDF) Avaa

Haukka, Eija ym. 2012. Physical workload, leisure-time physical activity, obesity and smoking as predictors of multisite musculoskeletal pain. A two-year prospective study of kitchen workers. Occup Environ Med 2012; 69:485-92. http://oem.bmj.com/content/69/7/485.full.pdf+html

Haukka, Eija ym. 2013. Pain in multiple sites and sickness absence trajectories: a prospective study among Finns. Pain 2013a;154:306-12.

Haukka Eija, Leino-Arjas Päivi 2013. Response to letter by Carcamo. Pain 2013b;154(8):1484-5. http://dx.doi.org/10.1016/j.pain.2013.04.025

Haukka, Eija ym. 2014. Predictors of sickness absence related to musculoskeletal pain: a two-year follow-up study of workers in municipal kitchens Scand J Work Environ Health 2014;40(3):278-286 doi:10.5271/sjweh.3415 http://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3415