Mutkikkaat polut vai suorat raiteet? Liikkuvuuden pysyvyyden dynamiikka ja sen seuraukset talouskriisin koettelemilla työmarkkinoilla

Tiivistelmä

Yleisen käsityksen mukaan Suomalaisia työmarkkinoita leimaa jähmeys ja vastahakoisuus muutoksia kohtaan. Puhe ”luovasta tuhosta” vaatii menestymisen ja uudistumisen ehdoksi tilanteita, jossa muutoksilla olisi myönteinen leima. Lopulta työmarkkinoiden muutoksista muuten kuin työttömyyden ja työllisyyden välillä tiedetään kohtuullisen vähän, vielä vähemmän tiedetään, miten ”luova tuho” työmarkkinoilla heijastuu ihmisten käyttäytymiseen työmarkkinoilla. Hankeen tarkoituksena on nitoa yhteen tietoa työmarkkinoiden liikkuvuudesta ja työelämän laadusta. Pyrkimyksenä onkin kiinnittää huomiota paitsi työmarkkinasiirtymiin, myös siihen mitä ihmiset muutoksista oikeastaan ajattelevat ja millaisia vaikutuksia niillä on koettuun terveyteen ja hyvinvointiin? Päämääränä on hahmotella edellytyksiä, joiden vallitessa työmarkkinoiden dynamiikka ruokkii hyviä kehiä. Mikä siis luonnehtii muutoksia, jotka koituvat palkansaajien terveyden ja hyvinvoinnin eduksi ja samalla edistävät kestävän tehokkuuden periaatteiden toteutumista työelämässä. Hanke on seurantutkimus, jossa kahden koko palkansaajakuntaa kattavasti kuvaan kyselyn avulla hahmotellaan suomalaisen työelämän kehityskulkuja talouskriisin vuosina. Ensimmäisen aineisto on kerätty 2011 toinen syksyllä 2016. Hankeen tulokset ovat käytettävissä maaliskuussa 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Antti Saloniemi

Tiedote

Kyllä työmarkkinoilla liikkeessä ollaan

Työelämäkeskustelussa liikkuvuuden lisääminen on pysyvä teema. Yleisen käsityksen mukaan jähmeys ja vastahakoisuus muutoksia kohtaan leimaavat suomalaisia työmarkkinoita.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa käsitys suomalaisen työelämän staattisuudesta ei kuitenkaan saanut vahvistusta.

Tutkimus perustuu vuosina 2011 ja 2016 kerättyihin kyselyaineistoihin, joissa seurattavia oli 1 545. Seurannan lopussa työllisistä vain vajaa puolet oli samassa työpaikassa ja tehtävässä kuin viisi vuotta aikaisemmin, vajaa kolmannes oli vaihtanut työpaikkaa ja runsas viidennes tehtäviä työpaikan sisällä. Neljännes palkansaajista siirtyi työelämän ulkopuolelle.

Työsuojelurahaston tuella toteutetun tutkimuksen uutuutena oli kytkeä koettu terveys ja työelämän laatu – psyko-sosiaalinen työympäristö ja palkka – liikkuvuuden problematiikkaan. Näitä tekijöitä tarkasteltiin sekä liikkuvuuden edellytyksinä että seurauksina.

Epävarmuuden arvioita lukuun ottamatta työelämän laatu kehittyi seurannan aikana pikemminkin myönteiseen kuin kielteiseen suuntaan.

Epäreilu kohtelu laittaa liikkeelle

Miesten ja naisten liikkuvuus oli samalla tasolla, nuoret vaihtoivat työpaikkaa useammin kuin vanhat, ja julkisella sektorilla työtä vaihdettiin harvemmin kuin yksityisellä.

Tutkijoiden mukaan hieman yllättävästi koulutustaso ei noussut esille liikkuvuuden resurssina. Sen sijaan heikot kehittymismahdollisuudet salpasivat liikkuvuutta. Kokemus epäreilusta kohtelusta taas edisti liikkuvuutta.

Koetulla terveydellä ei ollut yhteyttä liikkuvuuteen. Samalla tavalla kuin työelämän laadun arvioissa, myös terveyden arvioissa liikkuvuus näyttäytyi myönteisenä tekijänä.

Polarisaatio työn ja ei-työn välillä

Yleiskuva liikkuvuuden vaikutuksista on myönteinen.

Kaikkiaan työllisinä säilyneiden joukossa ei voinut havaita ainakaan mitään kovin selvää polarisaatiota, syvenevää jakoa hyviin ja huonoihin työpaikkoihin.

Seurannan aikana työelämästä vetäytyneiden joukko on huomattavan heterogeeninen. Siitä huolimatta löytyi paljon viitteitä siitä, että jo seurannan alussa työelämän huono-osaisuus niin tulojen kuin työelämän laadunkin näkökulmasta ainakin jossain määrin luonnehti tätä ryhmää.

Hypoteettisena tuloksena näyttää siltä, että tärkeä polarisaation kaltainen raja kulkee työn ja ei-työn välillä. Työmarkkinoilla säilyminen osoittautui olevan kaiken kaikkiaan vahvasti aineistoa homogenisoiva tekijä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Antti Saloniemi, Liudmila Lipiäinen, Juha Jokela. . Tampereen yliopiston Porin yksikön julkaisuja 10. 2018. Avaa

ISBN 978-952-03-0707-3 (painettu) ISBN 978-952-03-0708-0 (pdf) ISSN 1796-0797