MUUSIKON TYÖNOHJAUS – Työnohjauksen ja psyykkisen valmennuksen menetelmien kehittäminen orkesterimuusikoille

Hanketiedot

Hankenumero
210011

Hakija
Pauliina Valtasaari

Toteuttaja
Pauliina Valtasaari

Lisätietoja
Pauliina Valtasaari
pauliina.valtasaari@uniarts.fi

Toteutusaika
1.12.2021 - 30.11.2022

Työsuojelurahaston päätös
16.2.2021
24 000 euroa

Kokonaiskustannukset
24 000 euroa

Tulokset valmistuneet
14.12.2022

Tiivistelmä

Kehitän hankkeessani ammattimuusikoille suunnattua työnohjausmetodia, joka soveltuu taiteellisen työn puitteisiin aikataulullisesti ja sisällöllisesti ottaen huomioon muusikon työn erityispiirteet ja voimavara- ja kuormitustekijät. Tarve työnohjaukselle musiikkialalla on suuri, eikä sitä ole kehitetty vastaamaan alan nykyisiä tarpeita. Muusikon työnohjaus vaatii erityistä tuntemusta ja ymmärrystä alan toimintakulttuurista, muusikoiden ammatillisesta identiteetistä ja työskentelymentaliteetista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pauliina Valtasaari

Tiedote

Työnohjaus tukee muusikoiden voimavaroja ja auttaa hallitsemaan psykososiaalista kuormitusta työssä

14.12.2022

Tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin orkesterimuusikoille soveltuva tutkimusperustainen työnohjausmetodi. Aineisto kerättiin haastattelu- ja interventiotutkimuksen keinoin vuosina 2019–2021, ja tutkimukseen osallistui yhteensä 22 muusikkoa viidestä suomalaisesta sinfoniaorkesterista. Tutkimuksen perusteella orkesterimuusikot hyötyvät työnohjauksesta, jossa otetaan huomioon työn erityispiirteet ja jonka toteuttaa alaa tunteva työnohjaaja. Työnohjaus voi lisätä merkittävästi muusikoiden voimavaroja ja työssä jaksamista sekä auttaa heitä löytämään yksilöllisiä ja yhteisöllisiä työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. Muusikoiden työhyvinvoinnin positiiviset vaikutukset läikkyvät laajasti yhteiskuntaan. Metodia voi soveltaa myös muiden alojen työnohjauksessa.

Lähtökohdat

Muusikon työssä on samoja kuormitustekijöitä kuin muillakin aloilla. Osa kuormituksesta liittyy kuitenkin alan erityispiirteisiin, joita ei välttämättä tunneta esimerkiksi työterveyshuollossa. Työnohjausta on toteutettu orkestereissa vain vähän, eikä sen vaikuttavuutta ole tiettävästi tutkittu aiemmin. Hankkeen tavoitteena oli kehittää muusikon työhyvinvointia tukeva työnohjausmetodi, jossa huomioidaan työn erityispiirteet, toimintakulttuuri, rakenteet sekä voimavara- ja kuormitustekijät.

Aineisto

Orkesterityön erityispiirteitä ja kuormitustekijöitä käsittelevään puolistrukturoituun haastattelututkimukseen osallistui 11 muusikkoa kolmesta eri orkesterista. Sen jälkeen työnohjausmetodia kehitettiin ja testattiin kahden muusikkoryhmän kanssa (5 + 6 muusikkoa). Kumpikin ryhmä osallistui viiteen 90–120 min kestävään ryhmätapaamiseen. Tutkittavilta kerättiin tapaamisten välillä ja jälkeen reflektiivisen kirjoittamisen tehtäviä ja kirjallista palautetta työnohjauksen vaikuttavuudesta.

Menetelmät

Tutkimuksen ja kehitetyn työnohjausmetodin teoreettinen tausta on psykodynaaminen. Metodiin sisältyy myös kognitiivisen lyhytterapian menetelmiä. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavasti erotellen haastateltavien puheesta subjekti–objektisuhdemalleja. Työnohjaustapaamisten videotallenteet analysoitiin käyttäen lähtökohtana haastatteluaineistosta jäsentyneitä, objektisuhdemalleihin perustuvia sosiaalisia positioita. Tutkittavien kirjalliset vastaukset analysoitiin teoriaohjaavasti.

Tulokset ja johtopäätökset

Orkesterityössä on erityispiirteitä ja kuormitustekijöitä, jotka tulisi huomioida muusikoiden työhyvinvoinnin kehittämisessä. Muusikot hyötyvät substanssilähtöisesti kehitetystä työnohjauksesta, jossa on huomioitu orkesterityön luonne, erilaiset tehtävä- ja instrumenttikohtaiset kuormitustekijät, muusikoiden kehityshistoria ja sosiaaliset suhteet. Työnohjausprosessin suositeltu pituus on vähintään viisi kertaa. Työnohjaus voi olla kuormitusta ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke sisältää sekä orkesterimuusikoiden työhyvinvointia käsittelevän tutkimuksen että muusikoiden kanssa kehitetyn ja testatun työnohjausmetodin. Tutkimus osoitti, että muusikoilla ilmenee tarvetta saada alan erityispiirteet huomioivaa työnohjausta. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti taide- ja kulttuurialan työhyvinvoinnin kehittämisessä, johtamistyössä, työterveyshuollossa ja työnohjaajakoulutuksissa. Työnohjausmetodi materiaaleineen on sovellettavissa myös muille aloille.

Aineisto

Pauliina Valtasaari. Orkesterimuusikoiden työnohjaus. Luova potentiaali yhteisöllisyyden rakentamisen ja yksilöllisyyden kunnioittamisen risteyskohdassa. Loppuraportti. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2023.
ISBN 978-952-329-314-4 (nidottu)
ISSN 0788-3757 (nidottu)
ISBN 978-952-329-315-1 (PDF)
ISSN 2489-8155 (PDF)

Avaa