Muutos parempaan työhyvinvointiin – Restoratiivisen työyhteisösovitteluprosessin arviointi ja muutoskokemukset.

Tiivistelmä

Tutkimus lisää tietoa työyhteisösovittelun mahdollisuudesta työyhteisökonfliktien ratkaisemiseksi. Tutkimusta ohjaa ohjelma-, muutos- ja työhyvinvointiteoreettinen arviointi. Tutkimus kohdistuu kolmen yliopiston työyhteisösovittelutapauksiin. Aineistona ovat sovitteludokumentit, sovitteluun osallistuneiden kyselyt ja täydentävät teemahaastattelut sekä sovittelijoiden fokusryhmähaastattelut. Tutkimusmenetelminä ovat kuvailevat ja selittävät analyysit sekä laadullisten aineistojen sisällönanalyysit. Tulosten perusteella sovitteluprosessi ja sovittelijoiden toiminta edistävät konfliktinratkaisua ja sovittelussa onnistumista. Lopullinen konfliktinratkaisu saattaa kuitenkin estyä, mikäli sovittelussa ei päästä sopimaan kaikista asioista ja sovittelun jälkeiseen muutostyöhön ei panosteta riittävästi. Lopullisen muutoksen saavuttaminen edellyttää riittävää viestintää, sitoutumista, muutosvastuuta ja -tukea, jotta sovittelussa sovitut asiat lopulta implementoituvat työyhteisön tavaksi toimia. Tutkimus antaa uutta tietoa työyhteisösovittelun muutos- ja työhyvinvointivaikutuksista. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä johtopäätöksistä on, että sovitteluprosessi on osa laajempaa muutosprosessia. Tämä tulisi ottaa huomioon työyhteisökonfliktien ratkaisemisessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Kaitsaari

Tiedote

Muutos parempaan - restoratiivisen työyhteisösovittelun arviointi, muutos- ja työhyvinvointikokemukset

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan restoratiivista työyhteisösovittelua konfliktien ratkaisumenetelmänä, sen vaiheiden toimivuutta sekä sen muutos- ja työhyvinvointikokemuksia. Vastaavaa kokonaisarviointia työyhteisösovittelun työhyvinvointi- ja muutoskokemuksista ei ole tehty aiemmin. Tutkimuksessa on mukana 16 yliopistossa käytyä työyhteisösovittelutapausta. Analyysissä käytetään määrällisiä ja laadullisia tutkimusaineistoja ja –menetelmiä. Tutkimus antaa tietoa työyhteisöille ja organisaatioille työyhteisösovittelun toimivuudesta. Tutkimus osoittaa, mistä asioista olisi oleellista keskustella konfliktitilanteiden ratkaisemiseksi ja miten muutostyöskentelyä tulisi tukea sovitteluprosessin jälkeen.

Lähtökohdat

Tutkimus vastaa kysymyksiin: mistä yliopistoissa käydyissä työyhteisösovitteluissa sovitaan, miten restoratiivisen työyhteisösovitteluprosessin tavoitteet ja arvot toteutuvat sovittelussa, mitkä tekijät ja mekanismit selittävät sovitteluprosessin muutosvaikutuksia ja mitä vaikutuksia restoratiivisella työyhteisösovittelulla on työhyvinvointiin? Teoreettisesti tutkimus kytkeytyy ohjelma-, muutos- ja työhyvinvointiteorioihin. Kyse on realistisesta arviointitutkimuksesta.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostuu kuudestatoista yliopistoissa vuosina 2012-1014 käydystä työyhteisösovittelutapauksesta. Aineisto koostuu sopimusdokumenteista, sovitteluun osallistuneiden kyselyistä ja syventävistä teemahaastatteluista sekä sovittelijoiden fokusryhmähaastatteluista. Aineisto on kerätty vuosina 2015-2017.

Menetelmät

Tutkimus on teoria-, aineisto- ja menetelmätriangulatiivinen. Analyysimenetelminä ovat kuvailevat ja selittävät pienten aineistojen tilastolliset menetelmät sekä laadulliset sisällönanalyysit. Kyse oli arviointitutkimuksesta, jonka tehtävänä on antaa tietoa intervention toimivuudesta ja kehittää sitä edelleen. Tutkimusote on abduktiivinen.

Tulokset ja johtopäätökset

Restoratiivisen työyhteisösovitteluprosessin rakennetekijät ja sovittelijoiden toiminta edistävät konfliktinratkaisua. Sen sijaan sovitteluprosessin aikana käydyn keskustelun laatutekijät ja prosessin jälkeisessä muutostyöskentelyssä ilmenevät puutteet voivat estää lopullista konfliktinratkaisua. Sovitteluprosessin jälkeen tarvitaan muutosvastuuta ja -viestintää sekä uuden toimintatavan vakiinnuttamisesta toimintakulttuuriin, kuten riittävää muutostukea ja seurantaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tilastojen mukaan yli puolet palkansaajista arvioi työpaikalla esiintyvän mielipahaa, työkykyä ja tuottavuutta heikentävää kiusaamista tai henkistä väkivalta. Työyhteisösovittelu on menetelmä, jonka tavoitteena on auttaa työyhteisöjä ratkaisemaan konfliktitilanteita ja parantaa työhyvinvointia. Tutkimus antaa tietoa työyhteisösovittelun toimivuudesta, miten ratkaista konflikteja ja tukea muutostyöskentelyä intervention jälkeen. Tuloksia voidaan hyödyntää paremman työelämän saavuttamiseksi.